2. Opetuksen havainnointi 11.8.16 Key Note Speaker: Margarita  Quihuis, Stanford University

Osallistuin 11.8.2016 Aalto yliopiston Design Factoryssä pidettyyn, vuosittaiseen EduFlow2016 –tapahtumaan, jonka teemana oli hienosäätää käsityksiämme koulutuksesta. Tällä hetkellä keskustellaan aktiivisesti koulutuksen laadusta ja muodoista, digitalisaation tuodessa esiin mahdollisuuksia, joita ei uskottu  aiemmin olevan mahdollista. Tämä tuo haasteita opettajille, kuinka edelleen tuottaa laadukasta koulutusta yksilölliseen tarpeeseen, poisoppia nykyisistä malleista ja tehdä asioita paremmin vähemmillä resursseilla.

Päivän aluksi oli teemaan sopivasti videopuhe Peter Vestbackan pitämänä Shanghaista, jossa hän muistutti ”Suomalaisen koulutuksen mielettömästä brändiarvosta, jota tulee hyödyntää”.  Sitten pääsimme kuulemaan eri asiantuntijoita käyttäytymisestä ja toiminnan suunnittelusta yhdistettynä oppimiseen. 

Seminaarin key note-puhujana oli Margarita Quihuis, Stanfordin

yliopistosta, jonka aihe oli ”Behavior Design and Learning”. Hänen mukaansatempaava opetustyyli ottaa koko kuulijakunta ensihetkistä hoteisiinsa oli suorastaan nautittavaa katsottavaa. Hän aloitti esityksensä selvittämällä kuulijoiden tunnetilaa, neliportaisen asteikon muodossa, aloittaen ensin parhaimmasta mahdollisesta ja jatkaen siitä alaspäin, painottaen samalla että on ihan ok, jos ajatus harhailee ihan jossain muussa, eikä välttämättä täysin mukana.  Nostimme käsiä ylös kukin oman tunnetilamme mukaisesti. Itselleni heräsi nopeasti kiinnostus kuulemaan jatkosta, sillä en ollut alussa ihan 110%:lla mukana, vaan tuumasin että mitähän tästäkin tulee, ”kuivakas luento”, eritoten kun puhuja oli vaihtunut alkuperäisestä.  Kuinka väärässä olinkaan! Kun hän oli selvittänyt kuulijakuntansa tunnetilaa, hän siirtyi suorasukaisesti kysymään mitä ajattelet, että saat tästä päivästä mukaasi ja minkälaista tietoa/ taitoa odotat saavasi, jota pystyt hyödyntämään itse jatkossa. Uskon, että jokainen kuulija oli tässä vaiheessa skarppina kuulemaan jatkoa, itse ainakin innolla odotin mitä tuleman pitää.

Aiheen selvittämiseen ja ihmisen käyttäytymiseen liittyen Margarita käytti konstruktiivista ja sosio-kulttuurista oppimisnäkemystä saadakseen aikaan ahaa-elämyksiä ja sitoakseen esimerkkejään käytännön arkirealismiin. Kuten saavuttaaksesi tavoitteen, sinun tulee fokusoida toimintaasi ja jotta saavutat tavoitteita sinulla tulee olla osaamista, motivaatiota ja toiminnan laukaisin eli triggeri, joka tekee asiasta konkreettisen. Ilman konkretiaa ei tapahdu mitään. Esimerkiksi; Siivoa huoneesi, Matti! Tästä puuttuu triggeri, lause kyllä kertoo Matille, että hänen pitää siivota huone, mutta jättää avoimeksi milloin se tulee tehdä, jolloin sen voi jättää tuonnemmaksi ja sitten unohtaa. Triggeri joka saa aikaan toimintaa, on: Siivoa huoneesi tänään Matti! Margaritan sanoin; ”If you want someone to do something, make it very simple to do, triggers tell people to do it now.”  Mitä yksinkertaisempaan muotoon pystyt sanomasi kiteyttämään, sen helpompi sanoma on omaksua hyödyntämään omaa toimintaa, usein konkreettisten esimerkkien muodossa.

Tavoitteita saavuteltaessa tulee ottaa huomioon, että ihmisen motivaatiotasot ei ole stabiilit vaan ne vaihtelevat, tulevat ja menevät ikään kuin aaltojen pyyhkiytyessä rantaan, välillä korkeampina tyrskyinä ja välillä minimaalisena loiskahduksena. Motivaatiotasoja voidaan herätellä eri keinoin. Itse olen havainnut hyvinä keinoina käyttää muistutuksia eri ohjelmissa, ne motivoivat minua tekemään asioita jotka muutoin unohtuisivat tai jäisivät pois. Margarita jakoi konkreettisen esimerkin pelialasta, jotka käyttävät muistutuksia triggereinä saadakseen ei-aktiiviset pelaajat palaamaan pelin ääreen. Tehokas keino ja muistutus on viestiä poissulkevansa henkilön, kun hän ei tee haluttuja toimintoja. Esim. passivoimme tilisi, koska et ole pelannut 30 päivään ja aiemmat tuloksesi nollaantuvat. Mikäli henkilöä kiinnostaa ko. toiminta edelleen, hän kirjautuu tilille, pelaa siellä ollakseen menettämättä tuloksiaan. Useat ihmiset palaavat pikaisesti takaisin peliin tässä vaiheessa. Markkinoinnille tämä antaa myös arvokasta tietoa, sillä mikäli peli ei häntä enää kiinnosta, ei ko. käyttäjään ei kannata suorittaa maksullisia CTA-toimintoja (call-to-action), eikä ko. henkilö ole tuottava toimija/ kuuma liidi jota kannattaa enää jatkotyöstää. 

Tutkittaessa ihmisen käyttäytymistä sekä miten he kokevat ja käsittävät asioita, huomataan, että peruskokemus rakentuu odotuksista, toiminnasta ja palkinnosta. Määrätietoisilla vuorovaikutuskeinoilla rakennetaan (asiakas)kokemukseen toistuva prosessi, joka saa asiakkaan hakemaan kokemusta/tapahtumaa uudestaan ja uudestaan. Esim. verkkokauppa-asiakas etsii tuotteita, valitsee sopivan, siirtää sen ostoskoriin, menee maksamaan ja tulee uudestaan, mikäli kokemus on ollut positiivinen. Toistuvan prosessin myötä on mahdollista kehittää toimintaa, ja sen avulla voidaan huomata; jos prosessi katkeaa (asiakas jättää menemättä kassalle -> miksi), jos toiminta on liian monimutkaista (täytyy rekisteröityä ennen kuin voi ostaa -> miten voi helpottaa) ja voiko toimintaa yksinkertaista (esim. ostoskori-toiminto näkyvissä joka sivulla tai yksinkertainen pikarekisteröinti). Toistuva prosessin mukainen toiminta mahdollistaa sen laatijoille soveltuvan, reaaliaikaisen tavan pitää mielessä toivotut tavoitteet ja tulokset.

Erilaiset pelit ovat systemaattinen tapa käynnistää ja ylläpitää toistettavaa käyttäytymistä.

Sitouttavuus-analyysi on pelimaailmassa laajalti käytetty menetelmä, jonka avulla tutkitaan sitoutuuko ihminen peliin ensimmäisten sekuntien, minuuttien, ensimmäisen päivän, viikon ja kuukauden jälkeen, palaako hän takaisin pelaamaan peliä ja miksi. Alussa ihminen sitoutetaan peliin tuomalla yksinkertaisia toimintoja, aikaansaamalla onnistumisia ja palkintoja, jotka edesauttavat pelissä eteenpäin, jonka johdosta ihminen toistaa toimintaansa oppiakseen uutta ja syventääkseen omaa osaamistaan ns. kierros kierrokselta. Tällaista mallia voitaisiin hyödyntää myös tulevaisuuden oppimisessa laajemminkin, tehdään opetuksesta entistä enemmän sosio-kulttuurista, psykodynaamista*, kehollisuutta ja ruumiillisuutta huomioivaa.

Arvostin seminaarin esittäjän kykyjä sitouttaa kuulijakuntansa aiheeseen, ympärilläni kuului jatkuva kynän raapustus, kun ihmiset kirjasivat ideoitansa ja ajatuksiaan paperille tai suoraan koneelle. Aloituksen tavoin hänen lopetuksensa oli myös erittäin hyvä, sillä hän kysyi opimmeko mitään uutta ja erityisesti arvostin kehotusta, mieti kuinka voit hyödyntää uutta oppimaasi omissa projekteissasi. Hyvää itsekriittisyyttä ja nöyrää asennetta kuvastaa myös hänen pyyntönsä meille; kertoa mitä tai miten hän voisi jatkossa tehdä tai toimia paremmin. Key note-esitys oli itselleni erittäin mielenkiintoista tietoa sisältävä, jota aion hyödyntää liiketoiminnassani. Uusia opetusmetodeja sain kerrytettyä mukavasti, kuinka pitää mielenkiintoisena esityksen ilman että ottaa käyttöön tekemistä edellyttäviä harjoitteita ja kuinka mielenkiintoisilla esimerkeillä saa heterogeenisen kuulijakunnan sitoutumaan esitykseen. Odotan innolla pääseväni hyödyntämään, kokeilemaan ja kehittämään mm. aloituksia ja lopetuksia syksyn valmennuksissani.

*Psykodynaaminen oppimisteoria käsittelee ihmisen mieltä ja sen toiminnan ymmärtämistä, purkamista ikään kuin selkokielelle. Tämä oppimisteoria yhdistää tietoisen mielen ja alitajunnan, tunteet ja kehon, koostaakseen niistä vuorovaikutteisen kokonaisuuden, jossa ajatuksena on että ihminen on avoin ja valmis uudistamaan itseään ja oppimaansa. Ihminen hakee luontaisesti tasapainoa toimintaansa, pois kivusta kohti mielihyvää ja on mielihyvän saadakseen valmis tekemään myös välttämättömiä, ei niin miellyttäviä asioita, jotka tietoinen mieli määrittelee olennaiseksi osaksi matkalla tasapainoon ja mielihyvään.

Lähteet:

Eduflow2016 -seminaari 11.8.2016, Margarita Quihuis, Stanford University

IHMISMIELEN TOIMINTAA YMMÄRTÄVÄ STRATEGIA – Psykodynaaminen, systeeminen ja kokemuksellinen oppimisen teoria henkilöstön työhyvinvoinnin palveluksessa. Marianne Tensing & Leena Kultalahti  http://www.metanoia.fi/wp/wp-content/uploads/2012/08/IHMISMIELEN-TOIMINTAA-YMMÄRTÄVÄ-STRATEGIA-–-Psykodynaaminen.pdf