4. Opetuksen havainnointi 18.8.16 IBM Digitalist Leadership Forum 2016
Opetuskenttä elää muutoksen murroksessa, uusia
toimintatapoja omaksuen, jonka pohjalta halusin valita mukaan ns. perinteisestä
opetustilanteesta täysin eroavan havainnointitapahtuman. Valitsin opetuksen havainnointitehtäväksi
seminaarin, joka toteutettiin sekä livenä Helsingin Tennispalatsissa että livestreamauksena verkossa 18.8.16. Halusin nähdä ja havainnoida verkon yli
tapahtuvaa opetusta, miten se toimii, onko oppiminen samankaltaista, löytyykö
eroja ja jos niin mitä, sekä kuinka kehittää toimintaa opettamisen näkökulmasta
ajatellen.
Seminaariin oli ilmoittautunut paikan päälle yli 700
osallistujaa ja ”verkossa livestreamauksen mahdollisuuden myötä osallistujia
oli tuplat päälle” kertoi Digitalist
Networkin perustaja Ville Tolvanen
alkusanoinaan moderoidessaan tapahtumaa liikkeelle. Seminaarissa oli mukana
useita puhujia ja olikin mielenkiintoista nähdä, kuinka jäisivätkö puheenvuorot
yksittäisiksi vai linkittyisivätkö ne moderaattorin ja kommentaattorin toimesta
jouhevasti kokonaisuuteen. Aihe oli
erittäin mielenkiintoinen ja ajankohtainen koskettaen johtamisen muuttumista
digitalisaation edetessä.
Livestreamaus toimi alusta lähtien mallikkaasti, kuvan ja
äänen laadun ollessa hyvää. Alun pieni kaikukin saatiin nopeasti poistettua.
Tunnelman pystyi myös aistimaan, vaikkei yleisöä kuvattukaan mukaan. Toki
muualla sosiaalisen median kanavissa, kuten Instagram oli nähtävissä kuvaa myös
yleisöstä.
Tuomo Haukkovaara, IBM
sai kohotettua tunnelmaa heti alusta lähtien käyttämällä konkreettisia
esimerkkejä mitä digitalisaatio meille mahdollistaa. Digitalisaation myötä
voimme tehostaa, parantaa ja luoda uusia toimintoja sekä
ansaintamahdollisuuksia, ja näissä onnistuminen on ensisijaisesti
johtamiskysymys. Haukkovaara päätti
alustuksensa kuvaavaan esimerkkiin ”Digiveneeseen astuessa, et voi pitää toista
jalkaa laiturilla, toisen ollessa veneeessä”.
Valtiovalta digiaikaan
Sitten olikin vuorossa key note –puhuja, digi-ministeriksi tituleerattu Anne Berner, joka oli esiintyjänä
kokenut ja hyvän selkeän ulosannin omaava. Hän herätteli kuulijoita haastamaan
omia ajatuksiaan muutokseen suhtautumisesta ja digitalisaation hyödyntämisestä.
Hän nosti esiin neljä sektoria jotka hyödyntävät jo digitalisaation mahdollisuuksia:
- Media
- Telecom
- Finanssipalvelut (kuluttajapuoli)
- Vähittäiskauppa
Näiden osalta disruptio on tapahtunut pääsääntöisesti
kuluttajapinnassa, mutta missä ovat yrityspuolen mahdollisuudet ja
liiketoiminnan kehittäjät? Mistä lähtee seuraavan kasvun käyrä? Miten
maksimoida luovuutta ympäristössä jossa tekniikka on veturina? Miten päästään
resurssien kontrolloinnista avoimeen rajapintaan?
Ministerimme osasi hyvin avata näkymää, miten liiketoiminta,
kuluttajat ja valtiovalta elävät symbioosissa, koko ajan muutosta hakien.
Erinomaisena esimerkkinä lainsäädännön muutoksen monialaisuudesta on, että
”kaikki regulaatio halutaan purkaa, kunhan se ei kosketa omaa toimialaa”. Onko
tämän päivän lainsäädännössä esim. kuluttajan oikeudet oikeassa suhteessa, vai
voidaanko niitä väljentää? Toimiessani itse yrittäjänä, olen pohtinut usein
pyhäpäivien merkitystä ja siitä maksettavaa tuplakorvausta työntekijälle, onko
se jäänne jostain vanhasta, joka ei enää tänä päivänä ole ajankohtainen?
Itselleni jäi ministeristä erittäin positiivinen mielikuva,
kuinka valtiovalta pyrkii muutokseen muokkaamalla toimintaansa, nopeidenkin
liikkeiden ja mahdollisuuksien
rajoissa. Yllätyksenä ei tullut hänen
opetustyylinsä, joka oli ajatuksia herättävä, rakentavasti kyseenalaistava ja
osittain ohjaavakin. Jossain määrin
osallistavana voidaan pitää analyyttista pohdintaa, että aina ei voi onnistua,
virheitäkin sattuu, mutta niistä opitaan ja kehitetään toimintaa
eteenpäin. Avoin rajapinta tulisi nähdä
mahdollisuutena kasvulle ja työllisyyteen, rakennetaan tiedolla kasvua,
ennakkoluulottomasti kokeillaan asioita, kehitetään osaamista, sillä
mahdollisuuksia on mieletön määrä. Digitalisaation merkityksestä valtiovallassa
digi-ministeri totesi, että ”kollegat ovat aika hyvin hahmottaneet sen merkityksen,
toki erojakin löytyy. Tarvitaan hyviä esimerkkejä jostain hallinnon alasta,
jotta saadaan muutkin innostumaan mukaan”. Tämä voidaan hyvin johtaa
opetusalaan; miten luodaan digitalisaatiolla tulevaisuuden kasvuympäristöjä,
jossa oppilaat oppivat ja kehittävät itseään ja ominaisuuksiaan laadukkaasti ja
tehokkaasti yksilön eroavaisuudet huomioiden?
Leading Change
Koneen Antti Koskelin
painotti esityksessään että mikään yritys ei voi toimia ja menestyä yksin,
tarvitaan verkostoja luomaan uusia ratkaisuja tulevaisuuteen. Vuonna 2050 70%
maailman ihmistä asuu kaupungeissa, on syy miksi Kone on vahvasti mukana
digitalisaatiossa. Jäin tässä kohtaa pohtimaan miten opetusala voisi hyödyntää
digitalisaatiota, jos ihmisten eläminen keskittyy kaupunkeihin, miten
tulevaisuuden opetus voi palvella massoja huomioiden yksilöllisyyden sekä
jäljelle jäävää 30%:ia joka ei asu kaupungeissa? Kuinka rikotaan rajoja,
otetaan mukaan kehitykseen uusia tahoja, luodaan yhdessä uutta, eikä pelätä
epäonnistua? Osallistamalla ja yhdistämällä eri alojen ammattilaisia, opettajia,
opiskelijoita Hackathon- tyyppiseen innovaatiopäivään, jossa kehitetään
ennakkoluulottomasti uutta, voisi syntyä mullistavia opetusalan toimintoja.
Asiakkaat muuttuvat
”Valmiin ratkaisun toimittajien aika on ohi! ”, totesi Ville
Tolvanen käynnistäessään revolveripaneelia, jossa keskusteltiin, mm. miten osaamista johdetaan ja miten pysyä
asiakkaiden muutoksessa mukana. Kehityksen aallon harjalla pysyäkseen tulee
olla skarppina, ja omaksua toimintaansa malleja ja toimintoja yli toimialarajojen.
Tuomo Haukkamaa toi lennokkaasti esiin, että IBM:llä ”Kognitiiviset ja pilvialustat olivat
vielä viisi vuotta sitten meilläkin aivan vieraita: emme osanneet edes lausua
niitä!”
Johtamista myrskyssä
 |
| Katri Harra-Salonen, Finnair |
Seminaari puhui usea yrityksissään digitalisaation
ja muutosjohtamisen aktiivisesti käynnistänyttä puhujaa, joista jokainen
korosti kumppanuutta, asiakkaan ja henkilöstön kuulumista keskiöön. Organisaation
toiminta ei ole tehokasta, jos henkilöstö ei ole sitoutunut muutokseen ja
yrityksen menestykseen. Mielestäni
organisaation yksi merkittävimmistä tehtävistä on mahdollistaa henkilöstön
menestyminen työssään, se tuo menestystä myös liiketoimintaan.
 |
| Jari Collin, Sonera |
 |
| Anders Stenbäck, IF |
 |
| Jari Collin, Sonera ja Ville Tolvanen, Digitalist |
Live-lähetys oppimisen mahdollistajana
Live-lähetyksen seuraaminen opetuksessa on tulevaisuutta,
johon jokainen meistä saa varmasti oman kosketuksensa, ennemmin tai myöhemmin.
Kuinka mahdollistaa opetuksen laadukkuus, kun et ole fyysisesti läsnä, etkä
pysty analysoimaan yleisösi reaktioita tilanteesta. Toki tämän päivän
kommentointimahdollisuudet antavat osviittaa opetukseenkin, voit ansaita
spontaanisti, oikeastikin sydämiä (jo nyt Periscope, FB live ym.) sekä kirjallista
kommentointia esityksen lomaan. Itse
huomasin opetuksen seuraamisen olevan ehkä jopa tehokkaampaa kuin itse paikan
päällä ollessa, pystyin keskittymään ilman muita häiriötekijöitä, toki aiheen
mielenkiintoisuus edesauttoi tässä. Tällainen opetustapa edellyttää
opiskelijalta motivaatiota, päättäväisyyttä, innostusta ja priorisointia, jotta
oppimista tapahtuu. Samoja asioita mitä ammatilliseen koulutukseen
hakeutuviltakin edellytetään. Onko kaikilla opiskelijoilla näitä ja missä
suhteessa, määrittää oppimisen tason ja toimivuuden. Avoin kysymys kuuluukin, ovatko opettajat
valmiita siirtymään live-esityksiin hyödyntäen digitalisaation mahdollisuuksia?
Muutosta voidaan verrata myös purjehtimiseen, merellä tuulee aina, koskaan et
voi päättää tuulen suuntaa, mutta mitä voit tehdä, on säätää purjeittesi
asentoa luoviaksesi eteenpäin.
Haukkamaan sanoin;
”Retoriikasta motoriikkaan!” Nyt jos koskaan on se hetki hypätä digiveneeseen,
hyödyntää jo olemassa olevaa ja eritoten kehittää uutta toimintaa niin
liiketoiminnassa kuin
Lähteet:
18.8.16 IBM Digitalist Leadership Forum 2016
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti