Työvalmentajan EAT:n analysointia suhteessa osaamisen arviointiin

Työvalmentajan erikoisammattitutkinnon analysointia suhteessa osaamisen arviointiin 20.11.2016

Työpaikan ympäristön, sen toiminnan ja asiakaskunnan kuvaus:

Työskentelen yrittäjänä aWinner4 Oy:ssä joka tarjoaa valmennuspalveluita yrityksille ja yksittäisille ihmisille työelämän muutoksissa. Olen toiminut yrittäjänä keväästä 2014 lähtien ja suorittanut yrittäjän ammattitutkinnon 2014. Minulla on 15 vuoden työkokemus kansainvälisestä liiketoiminnasta, työn ohjauksesta, uudelleensijoittamispalveluista, rekrytoinneista ja henkilövalinnoista eri toimialoilla, esim. tekniikka, IT, HoReCa, kauppa, asiakaspalvelu.

Työvalmentajan erikoisammattitutkinnon suoritin toimiessani konsulttina/ alihankkijana Amiedu-säätiölle, jonka yhtenä asiakkaana on Helsingin kaupunki. Helsingin kaupunki, TE-toimisto ja Amiedu ovat yhteistyössä toteuttaneet Kuntakokeilu-projektin jonka asiakkaille tarjotaan uravalmennuspalveluita. Yhteistyöverkosto koostuu Helsingin kaupungin eri yksiköistä, TE-toimistosta, Amiedusta sekä uravalmentajaverkostosta, jossa parhaillaan on toiminut n. 20 valmentajaa kollegoina. Asiakkaat ovat kuntakokeilu-projektissa pääsääntöisesti pitkäaikaistyöttömiä, joista kaupunki maksaa ns. sakkorahaa valtiolle kuukausittain, jonka johdosta sen intresseissä on tarjota erilaisia palveluita ja valmennusmuotoja työllistymiseen. Asiakkaat koostuvat lukuisista eri kansalaisuuksista, joilla on vaihteleva koulutus- ja työkokemuspohja, osalla saattaa olla peruskoulutuksen puute ja/tai vähäisyys, jonka seurauksena heillä voi olla vähäisen suomen kielen taidon lisäksi alhainen kirjoitus- ja lukemistaito. Osalla on taustalla terveydellisiä seikkoja sekä mahdollisen työkyvyn alentuminen, jotka eivät ole kuntoutumisen jälkeen pystyneet integroitumaan takaisin työelämään ja ovat olleet työttöminä useamman vuoden. Asiakkaat ovat ikäjakaumaltaan n. 25-63 –vuotiaita ja he asuvat Helsingissä.  Asiakkaistani 41% on ulkomaalaistaustaisia jonka pohjalta valmennan heitä suomeksi ja englanniksi. Itse olen toiminut uravalmentajana ko. projektissa syksystä 2014 lähtien ja asiakkaita minulla oli projektissa yli 200 henkilöä.

Tuotan uravalmennuksia Amiedun muissa projekteissa, kuten Muutoskoulutus, joka on tarkoitettu tuotannollis-taloudellisin perustein irtisanotuille eri alojen ammattilaisille. Muutosvalmennuksen osalta valmennettavat ovat usein akateemisesti koulutettuja, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoita.

Toimin kouluttajana ja NTM-arvioijana yrittäjän ammattitutkinnon parissa, jossa valmennan tutkinnon suorittajia ja arvioin heidän tutkinnon osien suorituksia työelämäedustajana. Asiakkainani on jo toimivia yrittäjiä eri toimialoilta, kuten markkinointi, kauppa, hyvinvointi. Lisäksi tuotan yrittäjävalmennuksia Ryhdyn yrittäjäksi- työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Työvoimapoliittisen yrittäjäkoulutuksen osalta asiakkaat ovat eri alojen ammattilaisia, pääsääntöisesti työttömiä tai työttömyysuhan alaisia, joilla on liikeidea sekä aikomus oman yritystoiminnan käynnistymisestä.

Valmennuksia työelämän muutoksiin tuottavana yrityksenä, työpaikkani ja sen asiakkaat soveltuivat tutkinnon suorittamiseen hyvin, sillä asiakkaiden heterogeenisuus oli suuri ja käytettävät valmennusmetodit räätälöitiin yksilö- ja/tai ryhmäkohtaisiksi huomioiden projektien kokonaisuus. Uravalmennusprosessi jakaantuu yleensä neljään kohtaan: valmennukseen ohjaus, alkukartoitus, itse valmennus ja valmennuksen päätös. Asiakas ohjautui minulle joko julkishallinnon toimesta tai omaehtoisesti hakeutumalla. Valmennuksen käynnistin alkukartoituksella, jossa tehtiin yksilöllinen valmennussuunnitelma, asetettiin valmennuksen tavoitteet, sovittiin tapaamisten aikataulutus sekä arvioitiin ylipäätään valmennustarve ja sen soveltuvuus asiakkaalle. Lisäksi kävin asiakkaan kanssa keskustelua hänen motivaatiosta sitoutua valmennukseen sekä elämäntilanteen, terveydentilan, hänen ammatillisen osaamisensa, työ- ja koulutushistorian. Asiakassuhteet perustuivat vapaaehtoisuuteen ja prosessit olivat usein pitkäkestoisia, vaihteluvälin ollessa neljästä viikosta aina vuoteen asti, osalla valmennusprosessi saattoi kestää jopa puolitoista vuotta. Näin pystyin asiakkaan kanssa jaksottamaan toimenpiteitä lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteisiin. Asiakkaiden moninaisuus mm. erilaisten koulutus- ja työhistorian muodossa aikaansai räätälöinnin tarpeita uravalmennuksessa käytettävistä keinoista ja välineistä. Myös eri kulttuurien kirjo sekä perustaidot, kuten kirjoitus- ja lukutaito toivat oman lisämausteensa ja mahdollistivat minulle luovuuden käytön parhaiden käytäntöjen hyödyntämisessä juuri kyseisellä asiakkaalla.

Muutos- ja yrittäjyysvalmennuksissa käytän ryhmä- sekä yksilövalmennuskeinoja ja –välineitä. Nämä valmennukset ovat kestoltaan kahdesta viikosta pariin kuukauteen, valmennusprosessin ollessa melko tiivis ja nopeutettu. Valmennan ryhmiä ottamaan vastuuta ja hakemaan vertaistukea toisistaan, mikä on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi perustuen valmennuksesta kerättyihin palautteisiin. Toki niissä korostuu henkilökohtaisen ohjauksen merkitsevyys ja tärkeys. Itse olen saanut positiivista palautetta paneutumisestani asiakkaan tilanteeseen ja rakentavasta sekä yksilöä tukevasta ohjauksesta mikä on kohdistunut oikeisiin kipupisteisiin ja saanut aikaan ajattelumallin muutoksia ja kasvattanut uusien ideoiden vastaanottamiskykyä.

 

Itselleni palkitsevinta on aikaansaada asiakkaille uusia ideoita, oman osaamisen arvostuksen kasvua sekä saada yksittäinen asiakas työllistymään häntä motivoivaan työmahdollisuuteen ja/tai kouluttautumaan uuteen ammattiin.

1. Ammatillinen toiminta työvalmennuksessa

Kuntakokeiluprojekti oli erittäin mielenkiintoinen ja opettava kokemus itselleni, sillä en ole aiemmin päässyt työskentelemään niin tiiviissä, päivittäisessä yhteistyössä julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Suuri yllätys oli byrokratian laajuus ja sen johdosta toimintoihin ja selvityksiin tuli varata aikaa sekä dokumentoida ne huolellisesti. Ohjeistukset muuttuivat projektissa kerättyjen kokemuksien myötä, ja välillä niissä oli haasteellista pysyä mukana. Päivittäinen kollegaverkosto oli hektisimpien muutoksien keskellä äärimmäisen tärkeä, sillä silloin saattoi varmistaa asioita heiltä ja he vastaavasti minulta, näin ollen asiakas sai suurimman hyödyn tapaamisessaan.

Jokaisen asiakkaan kohdalla pyrin selvittämään alkukartoituksessa heidän nykyisen osaamisensa, mahdolliset puutteet koulutuksessa, vanhentuneet tietotaidot, jonka pohjalta valmensin heitä eteenpäin. Asiakkaita tuli hyvin erilaisilla taustoilla joka toi itselleni paljon lisätietoa esim. monikulttuurisuudesta ja eri uskontojen edellyttämistä toiminnoista. Ajoittain haasteita toi uskontojen tulkinnallisudet, sama asia voi tarkoittaa täysin eri asiaa riippuen asiakkaasta. Esim. osa muslimeista voi syöttää/tarjoilla vanhuksille sian lihaa ongelmitta, osalle se taas on täysin mahdotonta. Koulutustaustojen variaatiot toivat oman lisämausteen, kaikki eivät välttämättä osaa kirjoittaa/ lukea, jonka johdosta työpaikan saanti on ollut miltei mahdotonta aiemmin.

Olen huomannut, että pyrin löytämään jokaiselle asiakkaalle yksilöllisen polun, jota kohden häntä ohjasin, hänen motivaatiotaan koko ajan tarkkaillen. Nautin että minulla oli laaja-alainen asiakkaiden kirjo, joita ei voi ohjata saman kaavan mukaan, vaan että pääsin käyttämään luovuuttani etsiä erilaisia ratkaisuja asiakkaille. Annoin ja vastaavasti toivoin rehellistä ja suoraa palautetta asiakkailtani ja otin hankalatkin asiat käsittelyyn.  Erään asiakkaani tapauksessa otin konkreettisesti puheeksi asiakkaan laskevan motivaation ja toin suoraan esiin etten aio puoltaa/ kirjoittaa arviota hänen puolestaan enkä myöskään sitä eteenpäin lähettää mikäli hän ei ole täysillä mukana. Annoin hänelle kotitehtäviä ja vastuutin hänet ne myös tekemään ennen kuin jatkaisimme koulutusasian parissa uudestaan.

Huomioin tavoitteet kaikessa ja pidin sen kristallinkirkkaana asiakastapaamisissa.

Kun sain asiakkaan löytämään kadoksissa olleen itseluottamuksen ja hänet saavuttamaan pieniäkin merkkipaaluja (työkokeilu, tukikoulutus, palkkatuki), nautin aidosti hänen menestyksestään. Pyrin muistuttamaan asiakasta että paikoilleen ei voi kuitenkaan jäädä, vaan työtä menestyksen eteen on tehtävä koko ajan ja lopullinen tavoite tulee olla selvillä koko ajan -> saada asiakas polutettua ammatillisesti pitkäjänteisesti eteenpäin. Mielestäni osasin lukea laajaa asiakaskuntaa yksilöllisesti, eikä virhearviointeja sattunut asiakkaan sietokyvyn arvioinnissa. Keskustelin avoimesti asiakkaan kanssa toiminnastani ja tyylistäni. Muutama asiakas kokikin toimintani ns. liian vahvasti ohjaavana ja silloin konsultoin kollegaa, joka mielestäni soveltuisi ko. asiakkaan valmentajaksi ja siirsin asiakkaan hänelle.

Työskentelin sujuvasti verkostossa ja hyödynsin tarvittavia tahoja ja/tai henkilöitä asiakkaan tilanteen mukaan. Hyvien vuorovaikutustaitojeni jonka avulla selvitin tilanteeseen soveltuvimman ratkaisun. Keskustelin aktiivisesti kollegoiden kanssa henkilöiden osaamisaloista, joita pystyin hyödyntämään myöhemmin. Kysyin ideoita ja mielipiteitä avoimesti kollegaverkostossa, salassapitosäädökset huomioiden.

Hyödynsin verkostoani monipuolisesti asiakkaan eduksi ja luotin että asiakas toimii omaksi parhaakseen tilanteissa. Laadin tarvittaessa suosittelukirjeitä sekä toimin muutoin suosittelijana hieman tilanteesta riippuen. Kerroin suoraan asiakkaalle, jos en voinut toimia suosittelijana, esim. tilanteessa jossa hän oli toistuvasti jättänyt menemättä haastatteluun. Ensimmäisten asiakkaiden kohdalla en välttämättä tuonut sitä selkeästi esiin, mutta myöhemmin kerroin luottamuksen menettämisestä, samoin kuin siitä että ohjasin hänet eteenpäin, mikäli motivaatio työnhakuun ei ollut kunnossa. Autoin pelkästään työnhakuun liittyvissä asioissa, en ottanut kantaa muihin, esim. asunnon hankkimiseen. Tarvittaessa laitoimme valmennuksen hetkeksi tauolle jotta asiakas sai tilanteen taas normaaliksi ja pystyimme jatkamaan valmennusta.

2.Asiakkaan työvalmennusprosessissa toimiminen

Perehtyessäni toimintaan ja ohjeistuksiin opin paljon julkisen puolen toimintamalleista jotka olivat itselleni ennestään vieraita. Sain opastusta kollegoiltani, jonka pohjalta osasin auttaa asiakkaitani poluttumaan esim. kuntouttavaan työtoimintaan.

Opin laaja-alaisesti eri kulttuurien vaikutusta työelämään, miten siihen suhtaudutaan, mitkä tekijät mahdollisesti rajoittavat työnsaantimahdollisuuksia. Pystyin auttamaan asiakkaitani monipuolisesti eri keinoja/ toimintamalleja käyttäen ja saamaan heitä menestyksellä integroitumaan takaisin työmarkkinoille.

Sain asiakkaat pääosin avautumaan helposti, minulla on kuuntelun sekä avointen kysymysten esittämisen taito. Pystyin rakentavasti kertomaan heille toimenpiteitä, joista he eivät ole joko tienneet tai ymmärtäneet. Opin sekä asiakkailtani että kollegoiltani erilaisia kanavia ja keinoja joita hyödyntää työmarkkinoilla, esim. koulutusvaihtoehdoista, toimialakohtaisista portaaleista, liittojen hyödyntämisestä.

Opin valmentamaan asiakkaitani yksilöllisesti kunkin oman osaamisen, motivaation ja kehittymisen näkökulmasta, unohtamatta kuitenkaan projektin kokonaistavoitetta, henkilön työllistämistä. Työelämälähtöisyys ja paluu työmarkkinoille olivat toimintani ydin.

Olen oppinut projektin aikana ihmisten erilaisuudesta ja heitä määrittävistä tekijöistä lukuisia kulttuurisidonnaisia asioita sekä ihmisten perusluonteesta, esim. välinpitämättömyydestä työn tekoa kohtaan paljon. Ymmärrykseni on laajentunut julkisen puolen tukiverkoston kompleksisuuden ja työn vastaanottamisen hankaluudesta suhteessa saataviin tukiin. Valmennukseen välillisesti osallistuvien tahojen kautta pystyin hyödyntämään laajemmin osaamistani asiakkaan hyväksi ja puskemaan hänet työ- ja/tai opiskelumarkkinoille. Työkalusalkkuuni on kerääntynyt laaja-alainen tietämys eri palkkausmahdollisuuksista tukirahoituksen muodossa sekä esim. työkokeilun avulla.

Koulutin ryhmiä toimimaan itseohjautuvammin ja hakemaan vertaistukea samassa tilanteessa olevista. Pyrin tukemaan ryhmää ja aikaansaamaan heissä oivalluksia samoin kuin yksilövalmennuksissakin. Käytin omakohtaisia, kohderyhmään räätälöityjä esimerkkejä, joihin he pystyivät samaistumaan.

Toiminnan mitattavuus toimi itselleni motivaatiotekijänä, pyrin saavuttamaan mahdollisuuksien mukaan palvelun tilaajan asettamat tavoitteet, huomioiden kuitenkin yksilölliset eroavaisuudet ja tilanteet asiakkaissa.

Opin käytännön kautta kirjaamaan asiat ylös, siirtämään ne sähköiseen muotoon ja säilytin ne ohjeistusten mukaisesti salasanasuojatuissa kansioissa ja/tai lukollisissa kaapistoissa. Asiakkaan kanssa kävin läpi, mitä valmennussuunnitelmaan kirjattiin ja tulostin hänelle kopion suunnitelmasta hänen halutessaan.

Kirjasin ylös kehityskohteitani ja pyrin tarvittaessa muuttamaan toimintaani. Pyysin säännöllisesti palautetta sekä asiakkailtani että palvelun tilaajalta, jotta pystyin tuottamaan laadukkaampaa asiakaspalvelua. Annoin rakentavasti palautetta asiakkailleni heidän toiminnastaan, esim. kehuin heitä positiivisesta muutoksesta ja kehitystä edellyttävää toimintaa pyrin ruokkimaan vinkein ja avoimin kysymyksin/ ajatuksin, esim. oletko miettinyt kuinka toimintasi näyttäytyy ulospäin… Tuotin aktiivisesti kehitysehdotuksia toimintaan palvelun tilaajalle, jolla toimintaa olisi voinut kehittää/ suoraviivaistaa.

Yrittäjyysasiakkailleni pyrin kommunikoimaan tuottavuus/ tehokkuusnäkökulman selkeästi ja suoraviivaisesti, että he ymmärsivät oman toimintansa/ toimimattomuutensa vaikutukset liikevaihtoonsa ja yrityksensä tulokseen. Annoin heille palautetta heidän liiketoiminnastaan, laskelmista, myynnin ja markkinoinnin toimenpiteistä sekä asiakaskohderyhmistä. Palautteen käyttöä olen hyödyntänyt jatkossa aktiivisemmin myös oman liiketoimintani kehittämisessä.

3. Työelämäosaaminen ja työvalmennuksen vastuuhenkilönä toimiminen

Opin laaja-alaisesti eri kulttuurien vaikutuksesta työelämään, miten siihen suhtauduttiin, mitkä tekijät mahdollisesti rajoittavat työnsaantimahdollisuuksia. Pystyin auttamaan asiakkaitani monipuolisesti eri keinoja/ toimintamalleja käyttäen ja saamaan heitä menestyksellä integroitumaan takaisin työmarkkinoille.

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen oli osin haasteellista ja silmiä avartavaa. Työnantajien keskuudessa on helppo mennä kielitaidottomuuden taakse ja niiden ns. ennakkoluulojen ylittäminen on vaatinut monipuolisten viestintätaitojen hallintaa ja tilanneherkkyyttä työnantajan kanssa keskustellessa. Yhtenä räikeänä esimerkkinä nousi esiin työpaikkailmoitus, jossa haettiin siivousalan ammattilaista työympäristöön ja tehtävään, johon kuvauksen perusteella ei vaikuttanut edellytettävän täydellistä suomen ja ruotsin kielen hallintaa. Oli aika masentavaa lukea ko. ilmoitusta, tosin asiakkaani tässä tapauksessa sattui hallitsemaan sujuvasti sekä suomen että ruotsin, sillä hänet oli sijoitettu maahan saapuessaan Vaasaan, jossa hän oppi ensin ruotsin kielen ja sitten vasta suomen kielen.

Lakeihin tutustuminen kehittää aina toimintaa ja jonka pohjalta olen pystynyt auttamaan ja ohjeistamaan asiakkaitani entistä tarkemmin. Pyrin miettimään konkreettisia esimerkkejä joiden avulla selkiyttää asioita asiakkailleni. Lisäksi pyrin jakamaan omaksumaani tietoa eteenpäin myös kollegoilleni. Mielenkiintoista oli huomata, että työturvallisuusmääräykset saattavat olla hakusessa ihan perussuomalaiseltakin, maahanmuuttajasta puhumattakaan

Toimintaani ohjasivat sekä koulutuksen että työlainsäädännön lait ja asetukset. Näistä olennaisimmat olivat työlainsäädäntö, vuosilomalaki ja laki yhteistoiminta menettelystä sekä sosiaaliturva. Näistä otin selvää oma-aloitteisesti ja yritin pitää itseäni ajan tasalla muutoksista. Pyrin seuraamaan tem:n ja oph:n sivustoja säännöllisesti, vähintään puolivuosittain tai jos muutoin asia on ajankohtainen. Työvalmentajan tutkintoa opiskellessani, sain omaksuttua hyvin lisää tietoa muutoksista. Lisäksi mielenkiintoisten luentojen kautta sain lisätietoa eri kaupunkien toimintatavoista ammatillisen kuntoutusten parissa, esim. Espoon kaupunki T. Merkel. Oli mielenkiintoista kuulla, kuinka systemaattisia prosesseja heillä on käytössä työkyvyn hallintaan ja työkykyä edistäviin toimintoihin, kuten elämänhallinta- ja ryhmävalmennukset, sekä sairaspoissaolojen hallintaan 30-60-90 liittyen. Prosesseja, joiden yhtenä tarkoituksena oli aikaansaada Espoon kaupungin terveysperusteisten poissaolojen väheneminen 20 %:lla tämän vuoden loppuun mennessä. Poissaolomaksuja, joita Espoon kaupunki maksoi vuonna 2011 11 miljoonaa euroa. Näiden toimintojen jatkohyödyntäminen voisi olla potentiaalinen kehityskohde, joista työstää palveluratkaisuja edelleen yritystoimintaan.

Käytännössä ohjeistin maahanmuuttajataustaisia asiakkaitani työskentelemään suomalaisen työelämätaitojen ja - kulttuurin mukaisesti työssään ja/tai hänen hakeutuessa sinne. Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet kävin melko tarkasti läpi eritoten ulkomaalaisten kanssa. Yhtenä esimerkkinä työvuoron aloitusajankohta, esim. kaupassa työvuoro alkaa klo 9, tarkoittaa että työvaatteet on vaihdettu päälle ennen sitä ja työpisteessä ollaan klo 9, mieluummin muutamaa minuuttia ennen. Usein otin esille myös suomaisen työkulttuurin, joka saattaa olla vähäsanainen ja erityiseen tehokkuuteen pyrkivä. Esimerkkinä, saatamme olla sanomatta kiitos ja ole hyvä, mutta se ei välttämättä tarkoita että olemme epäkohteliaita, vaan pyrimme olemaan tehokkaita jota vähäsanaisuus omalta osin edistää.

Haasteellisista asiakkaista opin ehdottomasti eniten, eli että kaikki eivät huolimatta tarjoamastani tuesta, vain halua tulla autetuksi. Opin ymmärtämään että kaikkia en voi auttaa, mikäli henkilö ei itse näe mahdollisuuksiaan. Silloin tein tarvittavat toimenpiteet, esim. päätin valmennuksen ja/tai ohjasin hänet ns. toiseen yksikköön joka pystyi häntä auttamaan. Esimerkiksi velkaneuvonta/ ammatinvalintapsykologi tai muu soveltuva taho. Painotin asiakkailleni, että he saivat aina kontaktoida minua ja tarvittaessa palata minun asiakkaikseni, mikäli kokivat tuottamani palvelun hyödylliseksi. Tälläisiä asiakkaita minulle palasikin. Kysyin heiltä palautetta, miksi he halusivat hakeutua takaisin valmennukseen, ja suurin syy oli, että he kokivat tuottamani palvelun hyödylliseksi ja erityisen upeaa oli, että he saivat henkilökohtaista palvelua asioihinsa, eikä pelkästään yksisuuntaista palvelua sähköisten kanavien kautta.

Työelämävalmennuksissa annoin asiakkaalleni aikaa, esim. hänen ilmoittaessaan että työnhakumateriaalit olivat huippukunnossa, eivätkä tarvinneet muokkaamista. Näin saattoi ollakin, joskaan minulla ei ole 15:ta vuoden aikana ole tullut vastaan yhtään sellaisia työnhakumateriaaleja, joita ei voisi kehittää. Totesin kuitenkin, että hieno juttu, eli voimme keskittyä oleelliseen, sinun omien vahvuuksien selvittämiseen ja esilletuontiin, ns. itsensä myymiseen ja häntä mahdollisesti rajoittaviin asioihin/tilanteisiin. Kävimme työnhakudokumentit läpi yleensä myöhemmin, kun olin ns. ansainnut hänen luottamuksensa, jolloin pystyimme hienosäätämään tai rakentamaan työnhakudokumentit täysin uudestaan.

Oman toimintani kehittämisen taustalla oli vahvasti asiakkaan osaamisen arvottamisen ymmärrys. Mielestäni onnistuin tehtävissäni, jos asiakas alkoi tuoda oma-aloitteisesti esiin ratkaisumalleja ja vahvuuksiaan sekä osasi jäsentää niitä viestinnällisesti selkeään muotoon, yleensä tarinoiksi, jotka jäävät mieleen jollain tasolla tunteiden herättäjinä. Rekrytoinnit perustuvat suurelta osin tunteen ja järjen tasapainoon, jossa tunne on vahvistaa päätöksenteon. Pyrin kasvattamaan asiakkaideni tietoisuutta siitä, että jokainen rekrytoija on ihminen ja että häneen vaikuttaa eri asiat. Se mikä osuu ja uppoaa minulle rekrytoijana tai asiakkaana, voi olla poissulkeva lähestyminen kollegalle. Henkilökohtaistamalla viestisi, myös työpaikan etsinnässä, saa aikaan tuloksia!

Työelämätoimintakentän laaja-alainen tuntemus nimenomaan rekrytoijan näkökulmasta mahdollisti asiakkailleni monipuoliset tiedot miten lähestyä työnantajaa, miten lukea työpaikkailmoituksia, kuinka laatia työnhakudokumentit kiinnostaviksi ja jotka johtavat tavoitteeseen, eli pääsyyn haastatteluun. Sparrasin asiakkaitani työhaastattelukäyttäytymisessä ja miten korostaa omia vahvuuksia, sekä kasvatin heidän itsetuntoaan.

Ammatillisen kuntoutuksen osalta opin paljon uutta tietoa, mitä aiemmin ei ole tarvinnut käyttää. Työterveyshuollon vastuuhenkilönä työskentelin aiemmin, mutta henkilöstön ollessa pääsääntöisesti ilman mahdollisia työrajoitteita, ei asioita tarvinnut liiemmin työstää.

Olen itse löytänyt uusia verkostoja, joihin ehdottaa yhteistyötä, mm. sosiaaliset yritykset ja yhteisöt, joihin on mahdollista työllistyä hyvin erilaisilla taustoilla. Olen työskennellyt työelämän yritysasiakkaiden parissa noin 15 vuotta ja sinä aikana olen oppinut työskentelemään erilaisten, niin suurien kansainvälisten kuin pienempien kansallisten yrityksien vastuuhenkilöiden parissa luontevasti. Lisäksi yrittäjävalmennuksien parissa olen onnistunut kasvattamaan osaamistani pienyrittäjän arjesta, joka toki on tullut tutuksi myös oman yritykseni toiminnan kautta. Verkostojen olemassa olo ja niihin aktiivisesti hakeutuminen on mielestäni ensiarvoisen tärkeää ja mahdollistaa tulevaisuuden innovaatiot, menestyksen ja mm. oman yritykseni olemassa olon.

Olen oppinut valmentamaan asiakkaitani yksilöllisesti kunkin oman osaamisen, motivaation ja kehittymisen näkökulmasta, unohtamatta kuitenkaan projektin kokonaistavoitetta, henkilön työllistämistä. Työelämälähtöisyys ja paluu työmarkkinoille ovat aina olleet toimintani ydin. Toiminnan mitattavuus toimii itselleni motivaatiotekijänä, ja pyrin saavuttamaan mahdollisuuksien mukaan palvelun tilaajan asettamat tavoitteet, huomioiden kuitenkin yksilölliset eroavaisuudet ja tilanteet asiakkaissa. Palkitsevaa on aikaansaada asiakkaille uusia ideoita, oman osaamisen arvostuksen kasvua sekä saada yksittäinen asiakas työllistymään häntä motivoivaan työmahdollisuuteen ja/tai kouluttautumaan uuteen ammattiin.

Toteumaa lukuina projektin lopussa: Valmennettavistani 85% aktivoitu toimintaan -> työllistyneet, koulutus, palkkatuki, työkokeilu, tukikoulutus (esim. hyggapassi, kielikoulutus) sekä kuntouttava työtoiminta.

Opin projektin aikana ihmisten erilaisuudesta ja heitä määrittävistä tekijöistä lukuisia kulttuurisidonnaisia asioita sekä ihmisten perusluonteesta, esim. välinpitämättömyydestä työn tekoa kohtaan paljon. Ymmärrykseni laajentui julkisen puolen tukiverkoston kompleksisuuden ja työn vastaanottamisen hankaluudesta suhteessa saataviin tukiin. Valmennukseen välillisesti osallistuvien tahojen kautta pystyin hyödyntämään laajemmin osaamistani asiakkaan hyväksi ja puskemaan hänet työ- ja/tai opiskelumarkkinoille. Työkalusalkkuuni kerääntyi laaja-alainen tietämys eri palkkausmahdollisuuksista tukirahoituksen muodossa sekä esim. työkokeilun avulla.

Olen kirjannut ylös kehityskohteitani ja pyrkinyt tarvittaessa muuttamaan toimintaani. Pyysin säännöllisesti palautetta sekä asiakkailtani että palvelun tilaajalta, jotta voisin tuottaa laadukkaampaa asiakaspalvelua. Annoin rakentavasti palautetta asiakkailleni heidän toiminnastaan, esim. kehun heitä positiivisesta muutoksesta ja kehitystä edellyttävää toimintaa pyrin ruokkimaan vinkein ja avoimin kysymyksin/ ajatuksin, esim. oletko miettinyt kuinka toimintasi näyttäytyy ulospäin… Tuotan aktiivisesti kehitysehdotuksia toimintaan palvelun tilaajalle, jolla toimintaa voisi kehittää/ suoraviivaistaa. Esimerkkinä muutosvalmennus, johon ehdotin lisäpalvelun tuottamista yritykseen jääville henkilöille jota kautta voisi saada lisämyyntiä mukana olevilta yrityksiltä.

Yrittäjyysasiakkailleni pyrin kommunikoimaan tuottavuus/ tehokkuusnäkökulman selkeästi ja suoraviivaisesti, että he ymmärtävät oman toimintansa/ toimimattomuutensa vaikutukset liikevaihtoonsa ja yrityksensä tulokseen. Annan heille palautetta heidän liiketoiminnastaan, laskelmista, myynnin ja markkinoinnin toimenpiteistä sekä asiakaskohderyhmistä. Palautteen käyttöä aion hyödyntää jatkossa aktiivisemmin myös oman liiketoimintani kehittämisessä.

Olen mielestäni kasvanut työvalmennuksen ammattilaisena viimeisten kolmen viime vuoden aikana paljon, sillä olen kohdannut uusia asiakaskohderyhmiä nimenomaan julkisen puolen ja kolmannen sektorin toimijoissa. Oma ammattitaitoni taloudelliseen tehokkuuteen pohjautuvasta yritysmaailmasta on tuonut lisäarvoa projekteihin ja aikaansaanut hyviä tuloksia. Haluan jatkossakin kehittää itseäni, jotta pystyn vastaamaan nopeasti muuttuviin työelämän tarpeisiin parhaalla mahdollisella ammattitaidolla oman liiketoimintani kautta.