torstai 19. tammikuuta 2017

Opetuskooste syksyn 2016 opetuskerroista sekä opetushavainnoinneista

Opetuskooste syksyn 2016 opetuskerroista sekä opetushavainnoinneista


Nyt on tullut aika summata yhteen viime syksystä (2016) ja silloin tapahtuneista opetusharjoitteluista ja opetushavainnoinneista ja niistä kertyneistä opeista.  Olen oppinut erittäin paljon taustateoriaa mm. opetuskäsityksistä tämän syksyn aikana ja pyrkinyt yhdistämään niitä käytäntöön parhaalla mahdollisella tavalla. Osaa uusista, oppimistani asioista olen tehnyt aiemmin työssäni, en vain ole osannut sanoittaa ja yhdistää tekemääni teoriaan. Tekemäni asiat ja toimenpiteet olen pystynyt paremmin nimeämään kirjallisuuteen ja tutkittuun tietoon pohjautuen. Oma rajallisuus on tullut aika ajoin vastaan, kaikkea ei vaan pysty sisäistämään ja ottamaan käytäntöön, johtuen aikataulullisista syistä ja tilaajan toiveista. Haasteena on, että jos asioita ei saa siirrettyä operatiiviseen toimintaan pikaisesti, ne unohtuvat, kun asiat eivät ole aktiivisesti mielessä. Tätä olen pyrkinyt minimoimaan, palaamalla uudestaan opittuihin asioihin ja teemoihin sekä silmäilemällä niitä uudestaan läpi. Syksyn aikana olen analysoinut tekemääni uudelleen ja uudelleen, pohtinut asioita, miksi teen niin tai näin. Tämä toiminta on ollut itselleni uusi kokemus, sillä omaa toimintaani on aiemmin ohjannut projektiluonteinen ripeätahtisuus, toiminta alkaa ja loppuu tietyn aikataulun mukaisesti. Toimintaa analysoidaan vauhdissa, tehdään tarvittavia hienosäätöjä ja laaditaan loppupäätelmät jonka jälkeen siirrytään eteenpäin. Pysähtyminen reflektoimaan osaamistaan on tästä syystä pitänyt erikseen priorisoida ja kirjata kalenteriin. Se että olen palannut analysoimaan uudestaan tekemääni ja pohtimaan tekemäni toimenpiteiden vaikutuksia, on saanut aikaan paljon uutta.  Olen mielestäni kasvanut valmentajana tänä aikana paljon, johtuen monipuolisista työprojekteista joissa olen päässyt tekemään ja auttamaan hyvin erilaisia ihmisiä eteenpäin. Oppijoiden erilaiset lähtökohdat ja kulttuurit toivat oppimiseen ja vuorovaikutukseen huomattavaa lisäarvoa, joskin alkuvaiheessa ne toimivat oppimisen organisointia vaikeuttavana tekijänä. Tämä näkyi mm. aikataulujen noudattamattomuutena.  Kun saimme laadittua yhteiset pelisäännöt, oppiminen ja vuorovaikutus alkoivat sujua suunnitelman mukaisesti ja erilaiset oppijat toivat ryhmiin mukaan omat tietonsa ja kokemuksensa. Yhteistyö ja ryhmän vuorovaikutus edisti oppimista ja haastoi oppijoita uuden tiedon kanssa työskentelyyn sekä oman ajattelun rajoitusten ylittämiseen. Itsekin huomasin ajattelussani aika ajoin rajoituksia, joita pyrin aktiivisesti poistamaan jotta pääsisin starttaamaan ns. puhtaalta pöydältä eri ryhmien parissa.

Havainnoidessani kollegoitani oli upeaa huomata kuinka erilaisilla toimintatavoilla saavutetaan tavoiteltuja lopputuloksia ja kuinka taas toisilla metodeilla ja toiminnoilla ei aikaansaada oppimista. Halusin päästä havainnoimaan hyvin erilaisia opetuksia, jotka toteutettiin joko livenä tai verkon kautta ja näin tapahtuikin. Kaikessa näkyy vahvasti opettajan oma innostus aiheeseen ja/tai opettamiseen, mikäli tämä toteutuu, oppijatkin todennäköisemmin oppivat. Jos opettajan oma kiinnostus on hiipunut, ei oppimistuloksetkaan ole kovin positiivisia. Tämän johdosta pyrin aina olemaan ennalta valmistautunut opettamiseen ja kiinnostunut aiheesta jota opetan. Mikäli en ole kiinnostunut, kieltäydyn opettamisesta, koska en halua antaa oppijoille vaillinaista oppimiskokemusta. Tämä kysyy itsekriittistä toiminnan tarkastelua ja uskallusta myöntää itselleen tosiasiat. Tähän ei välttämättä moni pysty tai uskalla. Itse olen toistaiseksi voinut työni monipuolisuuteen erilaisten ryhmien ja aiheiden tiimoilta vaikuttaa ja se on pitänyt tekemisen mielenkiintoisena ja oppimisen luontevana myös itselleni. 

kuva U. Sulkava
Valmennuksien käynnistyessä haluan aikaansaada ryhmäytymistä edesauttavan innostuneen ja positiivisen ilmapiirin, sekä keventää alkujännitystä. Teen aloitukset lähtökohtaisesti samoin, muutan ainoastaan käytettävää menetelmää, eli kuinka oppijat esittelevät itsensä ja kuvaavat omia motivaattoreitaan olla valmennuksissa mukana.  Esim. esittelemään itsensä vastaamalla tiettyihin kysymyksiin, joskus taas pareittain, jossa toinen kertoo toisesta. Toteutustapaan yleensä vaikuttaa ennakkotiedot ryhmästä, joskus teen päätöksen toteutustavasta vasta ryhmästä saamieni ensituntemuksieni perusteella. Joustavat oppimisen mahdollisuudet heijastuivat oppijoissa selkeästi, osa oppii käytännön tekemisen kautta, osa taas teoreettisten käsitysten myötä ja osa halusi lisätehtäviä verkossa käsin tehtäväksi.











Arvostaminen on opetuksessa tärkeää, kun ihminen arvostaa toista, on oppimiselle  lähtökohtaisesti paremmat mahdollisuudet toteutua. Tämä on asia mitä pyrin kaikissa valmennuksissani tuomaan esiin, arvosta itseäsi, jotta muutkin voivat sinua arvostaa.  Suomalainen sananlasku: ”Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan” toimii erittäin hyvin, kohtelemalla toista niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Arvostaminen nousee mielestäni ensiarvoisen tärkeäksi asiaksi rajallisen kielitaidon omaavan ryhmän kanssa. Heidän oppimisensa voi rajoittua olemattoman kielitaidon kautta minimaaliseksi ja oppijaa itseään turhauttavaksi. Heidän oppimishalukkuus voi olla todella korkea, mutta mikäli oppimateriaalia ei ole laadittu soveltuvaksi, esim.  eri kieliversioina, eikä ymmärrystä aikaansaada oppijan ja opettajan kesken muutoin, innokkuus oppia madaltuu dramaattisesti oppijan taantuessa ns. tuppisuuksi takariviin.  Eräissäkin valmennuksissa olen improvisoinut opetusmateriaalia, sillä oppijoiden kielellisten rajoitteiden johdosta tiedon omaksumisesta ei tullut mitään. Näissä tilanteissa olen itse kokenut tietyllä tapaa epäonnistuneeni, sillä en pystynyt aikaansaamaan suunnitelmien mukaista oppimista. Tämä on ohjannut minua valmistautumaan opetuksiin aiempaa laajemmin, hakemaan tarkempaa tietoa osallistujista ja heidän taustoistaan. Improvisointi onnistuu minulta luontevasti, mutta on jatkuvasti toteutettuna erityisen kuormittavaa. Pyrin jatkossa ottamaan oppijat paremmin vastaan yksilöinä ja rakentamaan molemmin puolisen arvostuksen, jossa kumpikin oppii, niin opiskelija kuin opettaja.  Pohtimalla ja ohjaamalla oppijoita reflektoimaan itsenäisesti, aikaansaadakseen kehitystä toiminnassaan, toimii vaillinaisellakin kielitaidolla ja vahvana ohjenuorana opetuksessani. Olen myös havainnut reflektoinnin edut pienissä sekä suurissa ryhmissä, jolloin kokemuksia, ideoita ja hankittua tietoa voidaan pohtia yhdessä, saada aikaan oivalluksia ja edelleen jalostaa ideoita.

Itselleni on tärkeää herättää oppijassa tunteita, jolloin hän pystyy paremmin vastaanottamaan tietoja ja taitoja. Jos olet neutraali, hajuton ja mauton, se harvemmin vakuuttaa oppijaa. Itse olen saanut kiitosta energisyydestä ja innostavuudesta sekä asiaan ja henkilöön keskittyvästä toiminnasta. Osalle oppijoista asioissa eteneminen saattaa olla liian ripeää ja ahdistavaa. Silloin yleensä pyrin mahdollisuuksien mukaan löysäämään tahtia. Tässä tullaan siihen ns. näkymättömään rajaan, jonka jokainen opettaja omassa työssään vetää, kuinka paljon voidaan henkilökohtaistaa oppimista ja missä vaiheessa on aika hyväksyä, että oppija ei ole halukas vastaanottamaan uusia tietoja ja taitoja. Mikäli oppija esim. keskeyttää valmennuksen tai on paljon poissa, tulee pysähtyä arvioimaan olisiko jotain vielä tehtävissä oppijan mukaan saattamiseksi. Itse pyrin ratkaisemaan erään paljon poissaoloja omaavan kohdalla, voisinko tehdä vielä jotain hänen hyväkseen, vai olisiko joku toinen valmennus hänelle soveltuvampi. Päädyin hänen kohdallaan siirtämään hänet paremmin soveltuvaan koulutukseen, jossa hänellä oli mahdollisuus saada yksilöllisempää opetusta omalla kielellä. Ryhmän vaihto ei aina ole kuitenkaan relevantti vaihtoehto, jolloin tuleekin pohtia, miten saada vastahakoinen oppija mukaan ja motivoituneeksi oppijaksi.  Voidaanko henkilökohtaistaa ja toteuttaa yksilöllistä polkua opetussuunnitelman edellytyksiä laskematta tai henkilökohtaista ohjausta lisäämällä.


Onnistumisia tuli tämän syksyn aikana monia, joista nautin suuresti. Oli ilo havaita, että oppijat rakentavat oppimistavoitteensa enenevästi omien kiinnostuksen kohteidensa ja kehittymistavoitteidensa kautta. Eri kulttuureiden oppimistavoitteet erosivat jossain määrin, suomalaisten tuodessa omat kiinnostuksen kohteensa esille herkästi, toisten kulttuurien oppijoiden pidättyessä tuomasta omia tavoitteitaan lainkaan esille. Yrittäjien parissa nousi esiin, että oppiminen tähtää oman asiantuntijuuden rakentamiseen ja laajentamiseen yhteistyössä muiden oppijoiden kanssa, jolloin oppimistavoitteista tuli laajempia ja henkilökohtaisempia kuin oppimisympäristön asettamat tavoitteet.



Syksyn aikana minulle on entisestään vahvistunut ajatus opetuksellisuuden toiminnallisuuden peilaamisesta liiketoimintaan, jossa kaiken tulee olla mitattavaa. Uskon vakaammin, että meillä  on opetuskentässä paljon muutoksia tulossa. Enenevässä määrin toimintaa mitataan ja arvioidaan monien muuttujien kautta, jotka saattavat olla vieraita ja joskus jopa pelottavia. Tuloshakuisuus siirtynee opetusalalle(kin) ja se edellyttää uusien ajatusmallien ja toimintojen käynnistämistä, jossa kaikkea tekemistä mitataan, yrityselämästä tutulla tulos tai ulos –ajattelulla. Tähän muutoksen katson itse positiivisesti ,olen tottunut työskentelemään kovassa paineessa ja kiireessä, jossa asioita on vaan saatava maaliin ja silti hyvin tuloksin. Kaikille muutokseen suhtautuminen ja sitoutuminen ei tule olemaan helppoa. Asia mihin haluan itse jatkossa vaikuttaa, on kuinka voin auttaa heitä näkemään asioita positiivisena eikä pelkästään negatiivisena.  Muutoksia tapahtuu koko ajan, halusimme tai emme, se kuinka muutokseen suhtaudumme, proaktiivisesti vai reaktiivisesti, on vain ja ainoastaan omissa käsissämme. Kehittämällä itseämme, parannamme valmiuksiamme tulevaisuuden uusiin oivalluksiin joita olemme itsekin ehkä kehittämässä ja alkuun panemassa.

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Eri oppimiskäsityksien analysointia


Osana ammatillisen opettajan opintoja halusin jäsentää itselleni eri oppimiskäsityksien eroja. Analysoin behavioristisen, kognitiivisen, konstruktiivisen, humanistisen ja sosiokulttuurisen oppimiskäsityksen tavoitteita, motivaatiota, etuja ja haittoja, minkälaisia opetusmenetelmiä käytetään ja miten oppimista arvioidaan.


Katso analyysi täältä



perjantai 13. tammikuuta 2017

Extrovertit -tiimimme toiminta-arvio


Arvioimme vertaisryhmämme toimintaa lähipäivien yhteydessä marraskuussa ja saimme huomata olevamme hitsautuneet yhteen hyvin, kukin täydentää toistaan omine erikoisosaamisineen. Näin saamme aikaan erittäin hienosti toimivan tiimin, joka tekee mitä lupaa, aikataulun mukaisesti toimien. 




Kuvassa vas. alkaen -> Hanna, Kaisa, Sara, Pirjo ja Sanna


perjantai 6. tammikuuta 2017

6. opetusharjoittelu Stadin osaamiskeskus/ Amiedu

6. Opetus 3.10.-23.12.2016, Stadin osaamiskeskus & Amiedu


Tavoite ja menetelmät
Koulutuksen tavoitteena on että opiskelija hahmottaa Suomen työelämän ja työmarkkinoiden rakennetta yrittäjyyden kautta, sekä ymmärtää keskeiset niiden toimintaa säätelevät periaatteet. Opiskelija oppii, miten Suomen työelämä ja -markkinat ovat kehittyneet ja osaa havainnoida tulevaisuuden kehitystä. Näin hän ymmärtää, miksi työelämätiedot ja -taidot ovat keskeisiä jokaisen yksilön kannalta suomalaisessa työelämässä tänä päivänä, huolimatta siitä onko kyse yrittäjyydestä vai työntekijästä. Hän oppii kurssin aikana monipuoliset yrittäjyystaidot sekä työnhakuun työntekijänä liittyvät tiedot ja –taidot. Hän tiedostaa omat mahdollisuutensa yrittämiseen Suomessa.
Valmennus mahdollistaa ratkaisut itsenäisen liiketoiminnan aloittamisesta ja kehittämisestä sekä kehittää osallistujien yrittäjäosaamista ja antaa toimintavarmuutta oman yrityksen perustamiseen.

Sisältö

Ryhmäkoulutuksessa käsitellään jokaisen oman yrityksen kehittämistä ja yritystoiminnan käynnistämistä mm. seuraavien teemojen kautta. Opiskelukokonaisuuden aihealueet, teemat ja ajankäyttö: 
Työelämätaidot: ansioluettelo + hakemus, työelämätaidot ja –tiedot, työnantajan & työntekijän vastuut ja velvoitteet, lainsäädäntöä ja myyntitaidot
Perusliiketoimintataidot: SWOT-analyysi, IT-taidot, yritysidea/ liikeidea, liiketoimintasuunnitelman rakentaminen, asiantuntijoiden käyttö , yrittäjän vastuut ja velvoitteet
Henkilökohtaiset ominaisuudet/ arviointi: Oman osaamisen arviointi, henkilökohtaisten kykyjen arviointi, verkostoituminen, ajanhallinta, työkyvyn ylläpito
Yrityksen talouden hallinta:
Yritysmuodot, yrityksen kontaktointi, patentointi, toimialatietous, verotus, kirjanpito, starttiraha, rahoitus, vakuutukset, yrityksen perustamistoimet
Yrityksen tuotteiden markkinointi: tuotteistaminen, markkinointi, viestintä, tarvittavat työvälineet

Opiskelukokonaisuuden prosessitavoitteet:

Kokonaisuuden alussa opiskelija muodostaa itselleen kuvan suomalaisesta yrittäjyydestä sekä työelämän työmarkkinoiden kentästä ja näkee samalla omien tähänastisten ajattelu- ja toimintamalliensa puutteet. Opiskelija lähtee rakentamaan omaa orientaatioperustaansa. Kun alustava orientaatioperusta on syntynyt, opiskelija perehtyy syvällisemmin suomalaisen yrittäjyyden keskeisiin piirteisiin ja niitä sääteleviin periaatteisiin.
Opiskelija luo yhteyden yrittäjyyteen huomioiden mikrotasolla omia vahvuuksiaan ja realistisia mahdollisuuksiaan käynnistää liiketoimintaa. Ja huomioiden miten makrotasolla– kansantaloudelliset tekijät, politiikka, intressiorganisaatiot ja työnantajat – vaikuttavat yksilön toimintaan. Hän laajentaa näkemystään makrotason yksilöön kohdistuvista vaikutuksista ja ymmärtää yksilön oman aktiivisuuden olevan hänen hyvinvointinsa kannalta yrittäjyydessä ja nykytyöelämässä sekä -markkinoilla yhä keskeisempi seikka; opiskelijan asennoituminen työn tekemiseen Suomessa muuttuu. Opiskelija oppii, että hän voi parantaa mahdollisuuksiaan turvata hyvinvointinsa työelämän muutoksissa hankkimalla hyvät ja monipuoliset tiedot ja taidot yrittäjyydestä ja työelämästä. Opinnoissa opiskellaan yrittäjyyttä ja työelämätaitoja sekä teoreettisesti että käytännössä. Opiskelija hakeutuu työharjoitteluun hänelle soveltuvaan ja häntä hyödyttävään yritykseen, jossa hän voi seurata ja hyödyntää konkreettisia työelämätaitoja. Lopuksi opiskelija hahmottaa oppimansa perusteella yrittäjyyden realistisuuden sekä työelämätietojen ja –taitojen sekä työnhaun kentän nykytyöelämässä yksilön kannalta ja on sisäistänyt ajatuksen siitä, että "yrittäjyys ja työelämässä menestyminen vaatii suomessa tietoa ja soveltuvan kielitaidon.
Kohderyhmä:
Valmennus on Helsingin kaupungin organisoimaa koulutusta, joka toteutettiin työpajamaisena lähiopetuksena 3.10.-23.12.16  välisenä ajankohtana. Koulutus kesti 65 päivää, ja opiskelupäivän laajuus oli klo 9-14. Yht. 325 tuntia. 100 tuntia työharjoittelua, luentoja ja harjoituksia sis. Suomen kielen opetus 205 tuntia, henkilökohtaista ohjausta 20 tuntia.
Valmennukseen hakeuduttiin te-toimiston kautta Stadin osaamiskeskukseen ja siihen valittiin potentiaaliset liikeidean omaavia henkilöitä. Kyseessä oli 4- 8 henkinen ryhmä, jotka olivat iältään pääsääntöisesti kahdenkymmenen ja neljänkymmenen väliltä. Kyseiset osallistujat pohtivat oman yritystoiminnan käynnistämistä.
Valmennus on suunnattu Helsingissä yritystoimintaa suunnitteleville, joilla on todellista halua olla yrittäjä ja käynnistää liiketoimintaa Suomessa. Suomenkielen opetus sisältyy valmennukseen, eikä valmennukseen ole kielitaitovaatimusta.
Apuvälineet: tehtävämonisteet, tietokoneet/ opiskelijoiden omat laitteet, internet, kirjat, videot, ryhmätyöt, yksilötehtävät,  työelämään tutustuminen, työharjoittelu, aihekohtaiset keskustelut, fläppitaulu, dokumenttikamera, älypuhelimet.
Oppimisen toteuttajina olivat opiskelijat itse: tehtävien teko ja oman liiketoimintasuunnitelman laadinta ja aktiivinen osallistuminen keskusteluun. Itse toimin sekä ohjaajana että asioiden alustajana ja täsmätiedon tuottajana. 
Konkretisointi ja käytäntöön linkitys toimivat, koska tehtävät ja materiaalit pyrittiin pitämään käytännönläheisinä ja kielitasoltaan soveltuvana.
Osaaminen kehittyi yrittäjyyteen vaikuttavissa asioissa,  lisäksi tiedon saantikanavat selkeytyivät.
Vuorovaikutusta oppimistilanteessa oli opettajan ja opiskelijan/ryhmän välillä. Opetuksessa käytiin paljon avoimia keskusteluja ja pohdintoja omista näkökulmista käsin, joiden avulla oli mahdollista auttaa myös toista opiskelijaa  aikaansaamaan uusia ideoita liiketoimintasuunnitelmaansa.  Yhteisen kielen puuttuminen oli aika ajoin haasteellista, joskin opiskelijat täydensivät toisiaan ja google translate-palvelun avulla asioissa oli mahdollista päästä eteenpäin.
Valmennuksen ilmapiiri oli innostunut ja opiskelijat olivat sitoutuneita oppimaan asioita.
Käytettävät menetelmät: Valmennuksessa toteutin
ryhmävalmennusta, pienryhmätyöskentelyä ja -tehtäviä, yksilötyöskentelyä ja -ohjausta sekä harjoituksia mm. internetistä löytyvistä linkeistä.

Itsearviointi

Suunnittelin toteutuksen pitkälti aiempiin menetelmien ja harjoitteiden pohjalta, joskin kielitaidon rajallisuus aiheutti haasteita ja muutoksia opetuksien sisältöihin merkittävästi. Ryhmän sitoutuneisuus vaihteli kurssin aikana melkoisesti, jonka johdosta päiväkohtaiset tavoitteet saattoivat muuttua, riippuen pitkälti osallistujista. Osan kanssa pääsimme tavoitteisiin, osan siirtyessä paremmin soveltuvaan koulutukseen tai työharjoitteluun.  Oppimismenetelminä hyödynsin humanistista, kognitiivista ja konstruktiivista lähestymistapaa, konkreettisten esimerkkien avulla. Behaviorista opetusta käytin jossain täsmätiedoissa, kuten lakiasioihin liittyvissä termistöissä ja merkityksissä. Kielellisesti  käytin sekä suomea että englantia ja käännösten kautta arabiaa, kurdia ja pastua.  Valmennuksessa oli opettajana itseni lisäksi s2-opettaja, joka huolehti ammatillisesta suomen kielestä, minun keskittyessä ammattiaineen sisältöihin. Työskentelimme alkuun yhdessä, jotta saimme paremmin käsitystä toistemme opetustyyleistä. Ryhmän kanssa kävimme paljon keskusteluja yrittäjyyteen liittyvistä aiheista, opiskelijoiden aiemmasta taustasta ja miten kotimaassa opittua voisi hyödyntää Suomessa.  Kokonaisuutena arvioituna, saimme kurssin aikana sitoutettua opiskelijoita suomalaisiin toimintatapoihin,  laajennettua heidän suomen kielen taitoaan ja selkiyttämään ajatuksia yrittäjyydestä ja suomalaisesta työelämästä. Opiskelijoilta kerätyt palautteiden tulokset olivat hyvät, (ks. alla) ja ne sisälsivät myös kehitysehdotuksia, pääasiassa liikkumisen esteettömyyteen, mikä kaikissa paikoissa ei ollut selviö, vaikka lakimme niin edellyttääkin. Tämän kurssin pohjalta voimme kehittää edelleen tulevia yrittäjyys-kursseja, joita voimme tarjota maahanmuuttajataustaisille yrittäjyydestä kiinnostuneille henkilöille.

Kurssin palaute:




 

Opetuksen havainnointi

Opetukseni havainnointia kävi seuraamassa sekä ohjaava opettajani Heli Viirola että opiskelijakollegoitani 15.11. ja 5.12.16. Keskusteltuani heidän kanssaan huomaan, että on aina mahtavaa löytää uusia keinoja ja välineitä minkä avulla voi tehostaa opetustaan ja samalla aikaansaada ideointia ja uuden oppimista myös havainnoijissa. Osalle havainnoijista monikulttuuristen ryhmien opettaminen oli vierasta ja erityisesti yllätyksellistä oli osallistujien rajallisen kielitaito. Miten opettaa ja kuinka kärsivällisyys sekä hitaampi puheen tuotanto ovat elinehtoja tiedon omaksumisen ja syväoppimisen kannalta maahanmuuttajien keskuudessa. Havainnoijat totesivat minun tätä hyvin systemaattisesti tekevänkin.  Hallitsen hyvin läsnäolon ja vuorovaikutuksellisuuden ja esim. katsekontaktien merkityksen. Hyödynnän apuvälineitä tarpeen mukaan, kirjoitan, piirrän ja selvennän elekielellä, niin että itse asia tulisi omaksuttua ja ymmärrettyä. En anna helposti periksi, vaan jaksan etsiä eri keinoja asian ymmärrettävyyden aikaansaamiseksi. Oma innostuneisuuteni opettamiseen näkyy ja kuuluu koko ajan ja osaan tasapainottaa oppimisen määrää, niin ettei opiskelijoille tule ns. ”infoähkyä”.  Itselleni tämä valmennus on opettanut monikielisyyden ja eri kulttuurien merkityksistä paljon. Miten jatkossa esim. koota ryhmiä niin, että ryhmän opiskelijat tulevat toimeen keskenään, arvostavat toisiaan ja saavat tuloksia aikaan.
Vertaisryhmäpäivä 15.11.2016/Hannan opetuksen havainnointi AMIEDU, Strömberginkuja 3
Arvioija: Pirjo Purovesi
Tavoite ja menetelmät
-       Työelämän perustaitojen harjoittelua
-       Kaksi tehtävämonistetta: Esimerkinomainen työpaikkailmoitus ja siihen liittyviin kysymyksiin vastaamista sekä Testaa tietosi palkkatyöstä- testi.
-       Työpaikkailmoituksen lukeminen ja ymmärtäminen olivat jo osalle haastavia, joten Hanna luki työpaikkailmoituksen ensin ääneen. Osa halusi lukea työpaikkailmoitusta itsenäisesti, joten tämäkin oli mahdollista. Kaikki tarvitsivat opettajan apua tehtävien ymmärtämisessä ja niihin vastaamisessa. Hanna auttoi hyvin ja pitkäjännitteisesti suomenkielisten kysymysten avaamisessa ja ymmärtämisessä.
Kohderyhmä: Kolme maahanmuuttajataustaista miesoppilasta (turvapaikanhakijoita), suomen kielen taito vielä heikko. Osa omassa maassaan korkeastikin koulutettuja. Kohderyhmän tuntemus tuli taas hyvin selkeästi näkyväksi. Hannan alkuperäinen suunnitelma kurssin toteuttamisesta oli mennyt täysin uusiksi, koska kohderyhmän suomenkielen taso ei ollut ollut alun perin tiedossa ja suomenkielen osaaminen osoittautuikin käytännössä hyvin heikoksi kuten myös yrittäjäksi hakeutumisen todennäköisyys, joten Hanna joutui suunnitella täysin uusiksi kurssin tavoitteet ja toteutuksen. Tai esimerkiksi tietyistä maista tulevia maahanmuuttajia ei voi yhdistää samoihin ryhmiin ym. Opetuksen maksajalla (Helsingin kaupunki) ei ollut lähtötietoa opiskelijoiden suomen kielen tasosta.
Apuvälineet: tehtävämonisteet, opiskelijoiden omat älypuhelimet käännöstyössä, englannin kielen käyttö ymmärtämisen apuvälineenä. Apuvälineenä voisi aina käyttää vielä enemmän kuvia, piirtämistä, elekieltä, jota Hanna on käyttänytkin muilla tunneilla paljon.
Oppimisen toteuttajina olivat pääosin opiskelijat itse (tehtävien teko) ja Hanna toimi lähinnä oppimisen ohjaajana.
Konkretisointi ja käytäntöön linkitys toimivat hyvin, koska toisessa tehtävässä käytettiin työpaikkailmoitusta.
Osaaminen kehittyi suomen kielessä ja oppitunti auttaa ehkä jatkossa itse selvittämään työpaikkailmoituksen sisältöä.
Vuorovaikutusta oppimistilanteessa oli lähinnä vain opettajan ja opiskelijan välillä. Myös kaksi oppilasta teki yhteistyötä tehtävien kanssa.
Oppimistilanteen ilmapiiri oli ahkera ja iloinen.
Rakenne, aikataulu, selkeys: ok. Osa opiskelijoista joutui lähteä aiemmin, joten oppitunnit supistettiin yhteen oppituntiin. Hanna pystyi tilanteessa hyvin joustamaan. Haasteita tuleekin usein siitä, että maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa on sovittu muita menemisiä, jolloin opettajaltakin vaaditaan tiettyä jämäkkyyttä.
Hanna esiintyi vakuuttavasti, osaavasti ja luontevasti, jolloin opetustilanne näkyi oppilaille luotettavana ja uskottavana.
Arviointi: Hanna kysyi jokaiselta oppilaalta erikseen tehtävän vaativuustasosta, oliko helppo/vaikea ja antoi myös suoran palautteen oppilaille. Hanna kysyi myös lopuksi, millainen päivä ja millainen tunnetila päivästä oli jäänyt ja yksi oppilaista kertoikin oppineensa uutta sanastoa. Hanna itse arvioi oliko näin suullisesti saatu palaute aitoa tai rehellistä? Eli estääkö opiskelijoiden oman kulttuurin tuoma auktoriteetti opettajaa kohtaan kertomasta todellista arviointia.


VideoKooste löytyy: 

Videokooste opetusharjoittelusta