6. opetusharjoittelu Stadin osaamiskeskus/ Amiedu

6. Opetus 3.10.-23.12.2016, Stadin osaamiskeskus & Amiedu

Tavoite ja menetelmät

Koulutuksen tavoitteena on että opiskelija hahmottaa Suomen työelämän ja työmarkkinoiden rakennetta yrittäjyyden kautta, sekä ymmärtää keskeiset niiden toimintaa säätelevät periaatteet. Opiskelija oppii, miten Suomen työelämä ja -markkinat ovat kehittyneet ja osaa havainnoida tulevaisuuden kehitystä. Näin hän ymmärtää, miksi työelämätiedot ja -taidot ovat keskeisiä jokaisen yksilön kannalta suomalaisessa työelämässä tänä päivänä, huolimatta siitä onko kyse yrittäjyydestä vai työntekijästä. Hän oppii kurssin aikana monipuoliset yrittäjyystaidot sekä työnhakuun työntekijänä liittyvät tiedot ja –taidot. Hän tiedostaa omat mahdollisuutensa yrittämiseen Suomessa.

Valmennus mahdollistaa ratkaisut itsenäisen liiketoiminnan aloittamisesta ja kehittämisestä sekä kehittää osallistujien yrittäjäosaamista ja antaa toimintavarmuutta oman yrityksen perustamiseen.

Sisältö

Ryhmäkoulutuksessa käsitellään jokaisen oman yrityksen kehittämistä ja yritystoiminnan käynnistämistä mm. seuraavien teemojen kautta. Opiskelukokonaisuuden aihealueet, teemat ja ajankäyttö: 

Työelämätaidot: ansioluettelo + hakemus, työelämätaidot ja –tiedot, työnantajan & työntekijän vastuut ja velvoitteet, lainsäädäntöä ja myyntitaidot

Perusliiketoimintataidot: SWOT-analyysi, IT-taidot, yritysidea/ liikeidea, liiketoimintasuunnitelman rakentaminen, asiantuntijoiden käyttö , yrittäjän vastuut ja velvoitteet

Henkilökohtaiset ominaisuudet/ arviointi: Oman osaamisen arviointi, henkilökohtaisten kykyjen arviointi, verkostoituminen, ajanhallinta, työkyvyn ylläpito

Yrityksen talouden hallinta:

Yritysmuodot, yrityksen kontaktointi, patentointi, toimialatietous, verotus, kirjanpito, starttiraha, rahoitus, vakuutukset, yrityksen perustamistoimet

Yrityksen tuotteiden markkinointi: tuotteistaminen, markkinointi, viestintä, tarvittavat työvälineet

Opiskelukokonaisuuden prosessitavoitteet:

Kokonaisuuden alussa opiskelija muodostaa itselleen kuvan suomalaisesta yrittäjyydestä sekä työelämän työmarkkinoiden kentästä ja näkee samalla omien tähänastisten ajattelu- ja toimintamalliensa puutteet. Opiskelija lähtee rakentamaan omaa orientaatioperustaansa. Kun alustava orientaatioperusta on syntynyt, opiskelija perehtyy syvällisemmin suomalaisen yrittäjyyden keskeisiin piirteisiin ja niitä sääteleviin periaatteisiin.

Opiskelija luo yhteyden yrittäjyyteen huomioiden mikrotasolla omia vahvuuksiaan ja realistisia mahdollisuuksiaan käynnistää liiketoimintaa. Ja huomioiden miten makrotasolla– kansantaloudelliset tekijät, politiikka, intressiorganisaatiot ja työnantajat – vaikuttavat yksilön toimintaan. Hän laajentaa näkemystään makrotason yksilöön kohdistuvista vaikutuksista ja ymmärtää yksilön oman aktiivisuuden olevan hänen hyvinvointinsa kannalta yrittäjyydessä ja nykytyöelämässä sekä -markkinoilla yhä keskeisempi seikka; opiskelijan asennoituminen työn tekemiseen Suomessa muuttuu. Opiskelija oppii, että hän voi parantaa mahdollisuuksiaan turvata hyvinvointinsa työelämän muutoksissa hankkimalla hyvät ja monipuoliset tiedot ja taidot yrittäjyydestä ja työelämästä. Opinnoissa opiskellaan yrittäjyyttä ja työelämätaitoja sekä teoreettisesti että käytännössä. Opiskelija hakeutuu työharjoitteluun hänelle soveltuvaan ja häntä hyödyttävään yritykseen, jossa hän voi seurata ja hyödyntää konkreettisia työelämätaitoja. Lopuksi opiskelija hahmottaa oppimansa perusteella yrittäjyyden realistisuuden sekä työelämätietojen ja –taitojen sekä työnhaun kentän nykytyöelämässä yksilön kannalta ja on sisäistänyt ajatuksen siitä, että "yrittäjyys ja työelämässä menestyminen vaatii suomessa tietoa ja soveltuvan kielitaidon.

Kohderyhmä:

Valmennus on Helsingin kaupungin organisoimaa koulutusta, joka toteutettiin työpajamaisena lähiopetuksena 3.10.-23.12.16  välisenä ajankohtana. Koulutus kesti 65 päivää, ja opiskelupäivän laajuus oli klo 9-14. Yht. 325 tuntia. 100 tuntia työharjoittelua, luentoja ja harjoituksia sis. Suomen kielen opetus 205 tuntia, henkilökohtaista ohjausta 20 tuntia.

Valmennukseen hakeuduttiin te-toimiston kautta Stadin osaamiskeskukseen ja siihen valittiin potentiaaliset liikeidean omaavia henkilöitä. Kyseessä oli 4- 8 henkinen ryhmä, jotka olivat iältään pääsääntöisesti kahdenkymmenen ja neljänkymmenen väliltä. Kyseiset osallistujat pohtivat oman yritystoiminnan käynnistämistä.

Valmennus on suunnattu Helsingissä yritystoimintaa suunnitteleville, joilla on todellista halua olla yrittäjä ja käynnistää liiketoimintaa Suomessa. Suomenkielen opetus sisältyy valmennukseen, eikä valmennukseen ole kielitaitovaatimusta.

Apuvälineet: tehtävämonisteet, tietokoneet/ opiskelijoiden omat laitteet, internet, kirjat, videot, ryhmätyöt, yksilötehtävät,  työelämään tutustuminen, työharjoittelu, aihekohtaiset keskustelut, fläppitaulu, dokumenttikamera, älypuhelimet.

Oppimisen toteuttajina olivat opiskelijat itse: tehtävien teko ja oman liiketoimintasuunnitelman laadinta ja aktiivinen osallistuminen keskusteluun. Itse toimin sekä ohjaajana että asioiden alustajana ja täsmätiedon tuottajana. 

Konkretisointi ja käytäntöön linkitys toimivat, koska tehtävät ja materiaalit pyrittiin pitämään käytännönläheisinä ja kielitasoltaan soveltuvana.

Osaaminen kehittyi yrittäjyyteen vaikuttavissa asioissa,  lisäksi tiedon saantikanavat selkeytyivät.

Vuorovaikutusta oppimistilanteessa oli opettajan ja opiskelijan/ryhmän välillä. Opetuksessa käytiin paljon avoimia keskusteluja ja pohdintoja omista näkökulmista käsin, joiden avulla oli mahdollista auttaa myös toista opiskelijaa  aikaansaamaan uusia ideoita liiketoimintasuunnitelmaansa.  Yhteisen kielen puuttuminen oli aika ajoin haasteellista, joskin opiskelijat täydensivät toisiaan ja google translate-palvelun avulla asioissa oli mahdollista päästä eteenpäin.

Valmennuksen ilmapiiri oli innostunut ja opiskelijat olivat sitoutuneita oppimaan asioita.

Käytettävät menetelmät: Valmennuksessa toteutin
ryhmävalmennusta, pienryhmätyöskentelyä ja -tehtäviä, yksilötyöskentelyä ja -ohjausta sekä harjoituksia mm. internetistä löytyvistä linkeistä.

Itsearviointi: 

Suunnittelin toteutuksen pitkälti aiempiin menetelmien ja harjoitteiden pohjalta, joskin kielitaidon rajallisuus aiheutti haasteita ja muutoksia opetuksien sisältöihin merkittävästi. Ryhmän sitoutuneisuus vaihteli kurssin aikana melkoisesti, jonka johdosta päiväkohtaiset tavoitteet saattoivat muuttua, riippuen pitkälti osallistujista. Osan kanssa pääsimme tavoitteisiin, osan siirtyessä paremmin soveltuvaan koulutukseen tai työharjoitteluun.  Oppimismenetelminä hyödynsin humanistista, kognitiivista ja konstruktiivista lähestymistapaa, konkreettisten esimerkkien avulla. Behaviorista opetusta käytin jossain täsmätiedoissa, kuten lakiasioihin liittyvissä termistöissä ja merkityksissä. Kielellisesti  käytin sekä suomea että englantia ja käännösten kautta arabiaa, kurdia ja pastua.  Valmennuksessa oli opettajana itseni lisäksi s2-opettaja, joka huolehti ammatillisesta suomen kielestä, minun keskittyessä ammattiaineen sisältöihin. Työskentelimme alkuun yhdessä, jotta saimme paremmin käsitystä toistemme opetustyyleistä. Ryhmän kanssa kävimme paljon keskusteluja yrittäjyyteen liittyvistä aiheista, opiskelijoiden aiemmasta taustasta ja miten kotimaassa opittua voisi hyödyntää Suomessa.  Kokonaisuutena arvioituna, saimme kurssin aikana sitoutettua opiskelijoita suomalaisiin toimintatapoihin,  laajennettua heidän suomen kielen taitoaan ja selkiyttämään ajatuksia yrittäjyydestä ja suomalaisesta työelämästä. Opiskelijoilta kerätyt palautteiden tulokset olivat hyvät, (ks. alla) ja ne sisälsivät myös kehitysehdotuksia, pääasiassa liikkumisen esteettömyyteen, mikä kaikissa paikoissa ei ollut selviö, vaikka lakimme niin edellyttääkin. Tämän kurssin pohjalta voimme kehittää edelleen tulevia yrittäjyys-kursseja, joita voimme tarjota maahanmuuttajataustaisille yrittäjyydestä kiinnostuneille henkilöille.

Kurssin palaute:

 

Opetuksen havainnointi

Opetukseni havainnointia kävi seuraamassa sekä ohjaava opettajani Heli Viirola että opiskelijakollegoitani 15.11. ja 5.12.16. Keskusteltuani heidän kanssaan huomaan, että on aina mahtavaa löytää uusia keinoja ja välineitä minkä avulla voi tehostaa opetustaan ja samalla aikaansaada ideointia ja uuden oppimista myös havainnoijissa. Osalle havainnoijista monikulttuuristen ryhmien opettaminen oli vierasta ja erityisesti yllätyksellistä oli osallistujien rajallisen kielitaito. Miten opettaa ja kuinka kärsivällisyys sekä hitaampi puheen tuotanto ovat elinehtoja tiedon omaksumisen ja syväoppimisen kannalta maahanmuuttajien keskuudessa. Havainnoijat totesivat minun tätä hyvin systemaattisesti tekevänkin.  Hallitsen hyvin läsnäolon ja vuorovaikutuksellisuuden ja esim. katsekontaktien merkityksen. Hyödynnän apuvälineitä tarpeen mukaan, kirjoitan, piirrän ja selvennän elekielellä, niin että itse asia tulisi omaksuttua ja ymmärrettyä. En anna helposti periksi, vaan jaksan etsiä eri keinoja asian ymmärrettävyyden aikaansaamiseksi. Oma innostuneisuuteni opettamiseen näkyy ja kuuluu koko ajan ja osaan tasapainottaa oppimisen määrää, niin ettei opiskelijoille tule ns. ”infoähkyä”.  Itselleni tämä valmennus on opettanut monikielisyyden ja eri kulttuurien merkityksistä paljon. Miten jatkossa esim. koota ryhmiä niin, että ryhmän opiskelijat tulevat toimeen keskenään, arvostavat toisiaan ja saavat tuloksia aikaan.

Vertaisryhmäpäivä 15.11.2016/Hannan opetuksen havainnointi AMIEDU, Strömberginkuja 3

Arvioija: Pirjo Purovesi

Tavoite ja menetelmät

-       Työelämän perustaitojen harjoittelua

-       Kaksi tehtävämonistetta: Esimerkinomainen työpaikkailmoitus ja siihen liittyviin kysymyksiin vastaamista sekä Testaa tietosi palkkatyöstä- testi.

-       Työpaikkailmoituksen lukeminen ja ymmärtäminen olivat jo osalle haastavia, joten Hanna luki työpaikkailmoituksen ensin ääneen. Osa halusi lukea työpaikkailmoitusta itsenäisesti, joten tämäkin oli mahdollista. Kaikki tarvitsivat opettajan apua tehtävien ymmärtämisessä ja niihin vastaamisessa. Hanna auttoi hyvin ja pitkäjännitteisesti suomenkielisten kysymysten avaamisessa ja ymmärtämisessä.

Kohderyhmä: Kolme maahanmuuttajataustaista miesoppilasta (turvapaikanhakijoita), suomen kielen taito vielä heikko. Osa omassa maassaan korkeastikin koulutettuja. Kohderyhmän tuntemus tuli taas hyvin selkeästi näkyväksi. Hannan alkuperäinen suunnitelma kurssin toteuttamisesta oli mennyt täysin uusiksi, koska kohderyhmän suomenkielen taso ei ollut ollut alun perin tiedossa ja suomenkielen osaaminen osoittautuikin käytännössä hyvin heikoksi kuten myös yrittäjäksi hakeutumisen todennäköisyys, joten Hanna joutui suunnitella täysin uusiksi kurssin tavoitteet ja toteutuksen. Tai esimerkiksi tietyistä maista tulevia maahanmuuttajia ei voi yhdistää samoihin ryhmiin ym. Opetuksen maksajalla (Helsingin kaupunki) ei ollut lähtötietoa opiskelijoiden suomen kielen tasosta.

Apuvälineet: tehtävämonisteet, opiskelijoiden omat älypuhelimet käännöstyössä, englannin kielen käyttö ymmärtämisen apuvälineenä. Apuvälineenä voisi aina käyttää vielä enemmän kuvia, piirtämistä, elekieltä, jota Hanna on käyttänytkin muilla tunneilla paljon.

Oppimisen toteuttajina olivat pääosin opiskelijat itse (tehtävien teko) ja Hanna toimi lähinnä oppimisen ohjaajana.

Konkretisointi ja käytäntöön linkitys toimivat hyvin, koska toisessa tehtävässä käytettiin työpaikkailmoitusta.

Osaaminen kehittyi suomen kielessä ja oppitunti auttaa ehkä jatkossa itse selvittämään työpaikkailmoituksen sisältöä.

Vuorovaikutusta oppimistilanteessa oli lähinnä vain opettajan ja opiskelijan välillä. Myös kaksi oppilasta teki yhteistyötä tehtävien kanssa.

Oppimistilanteen ilmapiiri oli ahkera ja iloinen.

Rakenne, aikataulu, selkeys: ok. Osa opiskelijoista joutui lähteä aiemmin, joten oppitunnit supistettiin yhteen oppituntiin. Hanna pystyi tilanteessa hyvin joustamaan. Haasteita tuleekin usein siitä, että maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa on sovittu muita menemisiä, jolloin opettajaltakin vaaditaan tiettyä jämäkkyyttä.

Hanna esiintyi vakuuttavasti, osaavasti ja luontevasti, jolloin opetustilanne näkyi oppilaille luotettavana ja uskottavana.

Arviointi: Hanna kysyi jokaiselta oppilaalta erikseen tehtävän vaativuustasosta, oliko helppo/vaikea ja antoi myös suoran palautteen oppilaille. Hanna kysyi myös lopuksi, millainen päivä ja millainen tunnetila päivästä oli jäänyt ja yksi oppilaista kertoikin oppineensa uutta sanastoa. Hanna itse arvioi oliko näin suullisesti saatu palaute aitoa tai rehellistä? Eli estääkö opiskelijoiden oman kulttuurin tuoma auktoriteetti opettajaa kohtaan kertomasta todellista arviointia.

VideoKooste löytyy: 

Videokooste opetusharjoittelusta