6. Opetus 3.10.-23.12.2016, Stadin osaamiskeskus & Amiedu
Tavoite ja
menetelmät
Koulutuksen tavoitteena on että opiskelija hahmottaa
Suomen työelämän ja työmarkkinoiden rakennetta yrittäjyyden kautta, sekä
ymmärtää keskeiset niiden toimintaa säätelevät periaatteet. Opiskelija oppii,
miten Suomen työelämä ja -markkinat ovat kehittyneet ja osaa havainnoida
tulevaisuuden kehitystä. Näin hän ymmärtää, miksi työelämätiedot ja -taidot
ovat keskeisiä jokaisen yksilön kannalta suomalaisessa työelämässä tänä päivänä,
huolimatta siitä onko kyse yrittäjyydestä vai työntekijästä. Hän oppii kurssin
aikana monipuoliset yrittäjyystaidot sekä työnhakuun työntekijänä liittyvät
tiedot ja –taidot. Hän tiedostaa omat mahdollisuutensa yrittämiseen Suomessa.
Valmennus mahdollistaa
ratkaisut itsenäisen liiketoiminnan aloittamisesta ja kehittämisestä sekä
kehittää osallistujien yrittäjäosaamista ja antaa toimintavarmuutta oman
yrityksen perustamiseen.
Sisältö
Ryhmäkoulutuksessa
käsitellään jokaisen oman yrityksen kehittämistä ja yritystoiminnan
käynnistämistä mm. seuraavien teemojen kautta. Opiskelukokonaisuuden
aihealueet, teemat ja ajankäyttö:
Työelämätaidot: ansioluettelo
+ hakemus, työelämätaidot ja –tiedot, työnantajan & työntekijän vastuut ja
velvoitteet, lainsäädäntöä ja myyntitaidot
Perusliiketoimintataidot: SWOT-analyysi,
IT-taidot, yritysidea/ liikeidea, liiketoimintasuunnitelman rakentaminen, asiantuntijoiden
käyttö , yrittäjän vastuut ja velvoitteet
Henkilökohtaiset
ominaisuudet/ arviointi: Oman osaamisen arviointi, henkilökohtaisten kykyjen arviointi, verkostoituminen, ajanhallinta, työkyvyn
ylläpito
Yrityksen
talouden hallinta:
Yritysmuodot, yrityksen kontaktointi, patentointi, toimialatietous,
verotus, kirjanpito, starttiraha, rahoitus, vakuutukset, yrityksen perustamistoimet
Yrityksen
tuotteiden markkinointi: tuotteistaminen, markkinointi, viestintä, tarvittavat työvälineet
Opiskelukokonaisuuden prosessitavoitteet:
Kokonaisuuden alussa opiskelija muodostaa itselleen kuvan
suomalaisesta yrittäjyydestä sekä työelämän työmarkkinoiden kentästä ja näkee
samalla omien tähänastisten ajattelu- ja toimintamalliensa puutteet. Opiskelija
lähtee rakentamaan omaa orientaatioperustaansa. Kun alustava orientaatioperusta
on syntynyt, opiskelija perehtyy syvällisemmin suomalaisen yrittäjyyden
keskeisiin piirteisiin ja niitä sääteleviin periaatteisiin.
Opiskelija luo yhteyden yrittäjyyteen huomioiden mikrotasolla omia
vahvuuksiaan ja realistisia mahdollisuuksiaan käynnistää liiketoimintaa. Ja
huomioiden miten makrotasolla– kansantaloudelliset tekijät, politiikka,
intressiorganisaatiot ja työnantajat – vaikuttavat yksilön toimintaan. Hän
laajentaa näkemystään makrotason yksilöön kohdistuvista vaikutuksista ja
ymmärtää yksilön oman aktiivisuuden olevan hänen hyvinvointinsa kannalta
yrittäjyydessä ja nykytyöelämässä sekä -markkinoilla yhä keskeisempi seikka;
opiskelijan asennoituminen työn tekemiseen Suomessa muuttuu. Opiskelija oppii,
että hän voi parantaa mahdollisuuksiaan turvata hyvinvointinsa työelämän
muutoksissa hankkimalla hyvät ja monipuoliset tiedot ja taidot yrittäjyydestä
ja työelämästä. Opinnoissa opiskellaan yrittäjyyttä ja työelämätaitoja sekä
teoreettisesti että käytännössä. Opiskelija hakeutuu työharjoitteluun hänelle
soveltuvaan ja häntä hyödyttävään yritykseen, jossa hän voi seurata ja
hyödyntää konkreettisia työelämätaitoja. Lopuksi opiskelija hahmottaa oppimansa
perusteella yrittäjyyden realistisuuden sekä työelämätietojen ja –taitojen sekä
työnhaun kentän nykytyöelämässä yksilön kannalta ja on sisäistänyt ajatuksen
siitä, että "yrittäjyys ja työelämässä menestyminen vaatii suomessa tietoa
ja soveltuvan kielitaidon.
Kohderyhmä:
Valmennus on Helsingin kaupungin organisoimaa koulutusta, joka
toteutettiin työpajamaisena lähiopetuksena 3.10.-23.12.16 välisenä ajankohtana. Koulutus
kesti 65 päivää, ja opiskelupäivän laajuus oli klo 9-14. Yht. 325 tuntia. 100
tuntia työharjoittelua, luentoja ja harjoituksia sis. Suomen kielen opetus 205
tuntia, henkilökohtaista ohjausta 20 tuntia.
Valmennukseen hakeuduttiin te-toimiston kautta Stadin
osaamiskeskukseen ja siihen valittiin potentiaaliset liikeidean omaavia
henkilöitä. Kyseessä oli 4- 8 henkinen ryhmä, jotka olivat iältään
pääsääntöisesti kahdenkymmenen ja neljänkymmenen väliltä. Kyseiset osallistujat
pohtivat oman yritystoiminnan käynnistämistä.
Valmennus on suunnattu Helsingissä
yritystoimintaa suunnitteleville, joilla on todellista halua olla yrittäjä ja
käynnistää liiketoimintaa Suomessa. Suomenkielen opetus sisältyy valmennukseen,
eikä valmennukseen ole kielitaitovaatimusta.
Apuvälineet: tehtävämonisteet, tietokoneet/ opiskelijoiden omat laitteet, internet,
kirjat, videot, ryhmätyöt, yksilötehtävät, työelämään tutustuminen, työharjoittelu, aihekohtaiset
keskustelut, fläppitaulu, dokumenttikamera, älypuhelimet.
Oppimisen toteuttajina olivat opiskelijat itse: tehtävien teko ja oman
liiketoimintasuunnitelman laadinta ja aktiivinen osallistuminen keskusteluun. Itse
toimin sekä ohjaajana että asioiden alustajana ja täsmätiedon tuottajana.
Konkretisointi ja käytäntöön linkitys toimivat, koska tehtävät ja materiaalit pyrittiin
pitämään käytännönläheisinä ja kielitasoltaan soveltuvana.
Osaaminen kehittyi yrittäjyyteen vaikuttavissa asioissa,
lisäksi tiedon saantikanavat selkeytyivät.
Vuorovaikutusta oppimistilanteessa oli opettajan ja opiskelijan/ryhmän välillä.
Opetuksessa käytiin paljon avoimia keskusteluja ja pohdintoja omista
näkökulmista käsin, joiden avulla oli mahdollista auttaa myös toista
opiskelijaa aikaansaamaan uusia ideoita
liiketoimintasuunnitelmaansa. Yhteisen
kielen puuttuminen oli aika ajoin haasteellista, joskin opiskelijat täydensivät
toisiaan ja google translate-palvelun avulla asioissa oli mahdollista päästä
eteenpäin.
Valmennuksen ilmapiiri oli innostunut ja
opiskelijat olivat sitoutuneita oppimaan asioita.
Käytettävät menetelmät: Valmennuksessa toteutin
ryhmävalmennusta, pienryhmätyöskentelyä ja
-tehtäviä, yksilötyöskentelyä ja -ohjausta sekä harjoituksia mm. internetistä
löytyvistä linkeistä.
Itsearviointi:
Suunnittelin toteutuksen pitkälti aiempiin menetelmien ja
harjoitteiden pohjalta, joskin kielitaidon rajallisuus aiheutti haasteita ja
muutoksia opetuksien sisältöihin merkittävästi. Ryhmän sitoutuneisuus vaihteli
kurssin aikana melkoisesti, jonka johdosta päiväkohtaiset tavoitteet saattoivat
muuttua, riippuen pitkälti osallistujista. Osan kanssa pääsimme tavoitteisiin,
osan siirtyessä paremmin soveltuvaan koulutukseen tai työharjoitteluun. Oppimismenetelminä hyödynsin humanistista,
kognitiivista ja konstruktiivista lähestymistapaa, konkreettisten esimerkkien
avulla. Behaviorista opetusta käytin jossain täsmätiedoissa, kuten lakiasioihin
liittyvissä termistöissä ja merkityksissä. Kielellisesti käytin sekä suomea että englantia ja käännösten
kautta arabiaa, kurdia ja pastua.
Valmennuksessa oli opettajana itseni lisäksi s2-opettaja, joka huolehti
ammatillisesta suomen kielestä, minun keskittyessä ammattiaineen sisältöihin. Työskentelimme
alkuun yhdessä, jotta saimme paremmin käsitystä toistemme opetustyyleistä.
Ryhmän kanssa kävimme paljon keskusteluja yrittäjyyteen liittyvistä aiheista,
opiskelijoiden aiemmasta taustasta ja miten kotimaassa opittua voisi hyödyntää
Suomessa. Kokonaisuutena arvioituna,
saimme kurssin aikana sitoutettua opiskelijoita suomalaisiin
toimintatapoihin, laajennettua heidän
suomen kielen taitoaan ja selkiyttämään ajatuksia yrittäjyydestä ja
suomalaisesta työelämästä. Opiskelijoilta kerätyt palautteiden tulokset olivat
hyvät, (ks. alla) ja ne sisälsivät myös kehitysehdotuksia, pääasiassa liikkumisen
esteettömyyteen, mikä kaikissa paikoissa ei ollut selviö, vaikka lakimme niin
edellyttääkin. Tämän kurssin pohjalta voimme kehittää edelleen tulevia
yrittäjyys-kursseja, joita voimme tarjota maahanmuuttajataustaisille
yrittäjyydestä kiinnostuneille henkilöille.
Kurssin palaute:
Opetuksen havainnointi
Opetukseni
havainnointia kävi seuraamassa sekä ohjaava opettajani Heli Viirola että
opiskelijakollegoitani 15.11. ja 5.12.16. Keskusteltuani heidän kanssaan huomaan,
että on aina mahtavaa löytää uusia keinoja ja välineitä minkä avulla voi
tehostaa opetustaan ja samalla aikaansaada ideointia ja uuden oppimista myös
havainnoijissa. Osalle havainnoijista monikulttuuristen ryhmien opettaminen oli
vierasta ja erityisesti yllätyksellistä oli osallistujien rajallisen kielitaito.
Miten opettaa ja kuinka kärsivällisyys sekä hitaampi puheen tuotanto ovat
elinehtoja tiedon omaksumisen ja syväoppimisen kannalta maahanmuuttajien
keskuudessa. Havainnoijat totesivat minun tätä hyvin systemaattisesti
tekevänkin. Hallitsen hyvin läsnäolon ja
vuorovaikutuksellisuuden ja esim. katsekontaktien merkityksen. Hyödynnän
apuvälineitä tarpeen mukaan, kirjoitan, piirrän ja selvennän elekielellä, niin
että itse asia tulisi omaksuttua ja ymmärrettyä. En anna helposti periksi, vaan
jaksan etsiä eri keinoja asian ymmärrettävyyden aikaansaamiseksi. Oma
innostuneisuuteni opettamiseen näkyy ja kuuluu koko ajan ja osaan tasapainottaa
oppimisen määrää, niin ettei opiskelijoille tule ns. ”infoähkyä”. Itselleni tämä valmennus on opettanut
monikielisyyden ja eri kulttuurien merkityksistä paljon. Miten jatkossa esim.
koota ryhmiä niin, että ryhmän opiskelijat tulevat toimeen keskenään,
arvostavat toisiaan ja saavat tuloksia aikaan.
Arvioija:
Pirjo Purovesi
Tavoite ja
menetelmät
-
Työelämän perustaitojen harjoittelua
-
Kaksi tehtävämonistetta: Esimerkinomainen
työpaikkailmoitus ja siihen liittyviin kysymyksiin vastaamista sekä Testaa
tietosi palkkatyöstä- testi.
-
Työpaikkailmoituksen lukeminen ja ymmärtäminen
olivat jo osalle haastavia, joten Hanna luki työpaikkailmoituksen ensin ääneen.
Osa halusi lukea työpaikkailmoitusta itsenäisesti, joten tämäkin oli
mahdollista. Kaikki tarvitsivat opettajan apua tehtävien ymmärtämisessä ja
niihin vastaamisessa. Hanna auttoi hyvin ja pitkäjännitteisesti suomenkielisten
kysymysten avaamisessa ja ymmärtämisessä.
Kohderyhmä: Kolme
maahanmuuttajataustaista miesoppilasta (turvapaikanhakijoita), suomen kielen
taito vielä heikko. Osa omassa maassaan korkeastikin koulutettuja. Kohderyhmän
tuntemus tuli taas hyvin selkeästi näkyväksi. Hannan alkuperäinen suunnitelma
kurssin toteuttamisesta oli mennyt täysin uusiksi, koska kohderyhmän
suomenkielen taso ei ollut ollut alun perin tiedossa ja suomenkielen osaaminen
osoittautuikin käytännössä hyvin heikoksi kuten myös yrittäjäksi hakeutumisen
todennäköisyys, joten Hanna joutui suunnitella täysin uusiksi kurssin
tavoitteet ja toteutuksen. Tai esimerkiksi tietyistä maista tulevia
maahanmuuttajia ei voi yhdistää samoihin ryhmiin ym. Opetuksen maksajalla
(Helsingin kaupunki) ei ollut lähtötietoa opiskelijoiden suomen kielen tasosta.
Apuvälineet:
tehtävämonisteet, opiskelijoiden omat älypuhelimet käännöstyössä, englannin
kielen käyttö ymmärtämisen apuvälineenä. Apuvälineenä voisi aina käyttää vielä
enemmän kuvia, piirtämistä, elekieltä, jota Hanna on käyttänytkin muilla
tunneilla paljon.
Oppimisen
toteuttajina olivat pääosin opiskelijat itse (tehtävien teko)
ja Hanna toimi lähinnä oppimisen ohjaajana.
Konkretisointi
ja käytäntöön linkitys toimivat hyvin, koska toisessa tehtävässä
käytettiin työpaikkailmoitusta.
Osaaminen
kehittyi suomen kielessä ja oppitunti auttaa ehkä jatkossa itse selvittämään
työpaikkailmoituksen sisältöä.
Vuorovaikutusta
oppimistilanteessa oli lähinnä vain opettajan ja opiskelijan välillä.
Myös kaksi oppilasta teki yhteistyötä tehtävien kanssa.
Oppimistilanteen ilmapiiri
oli ahkera ja iloinen.
Rakenne, aikataulu, selkeys: ok. Osa opiskelijoista joutui lähteä
aiemmin, joten oppitunnit supistettiin yhteen oppituntiin. Hanna pystyi tilanteessa
hyvin joustamaan. Haasteita tuleekin usein siitä, että
maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa on sovittu muita menemisiä, jolloin
opettajaltakin vaaditaan tiettyä jämäkkyyttä.
Hanna esiintyi vakuuttavasti, osaavasti ja luontevasti, jolloin
opetustilanne näkyi oppilaille luotettavana ja uskottavana.
Arviointi: Hanna
kysyi jokaiselta oppilaalta erikseen tehtävän vaativuustasosta, oliko
helppo/vaikea ja antoi myös suoran palautteen oppilaille. Hanna kysyi myös
lopuksi, millainen päivä ja millainen tunnetila päivästä oli jäänyt ja yksi
oppilaista kertoikin oppineensa uutta sanastoa. Hanna itse arvioi oliko näin
suullisesti saatu palaute aitoa tai rehellistä? Eli estääkö opiskelijoiden oman
kulttuurin tuoma auktoriteetti opettajaa kohtaan kertomasta todellista
arviointia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti