7. opetushavainnointi Laurea

Asiantuntijaseminaari 14.10.2016 klo 12.30-14.30/Katriina Höökin opetuksen havainnointi

Laurea-ammattikorkeakoulu | Laurea University of Applied Sciences
Vanha maantie 9, FI – 02650 Espoo (Leppävaara) www.laurea.fi

Aihe: Englannin kielinen luento aiheesta Competence & risk management in a supply chain business environment Tavoite ja menetelmät

Kohderyhmä: Turvallisuusalan ensimmäisen vuoden opiskelijoita, paikalla n. 25 opiskelijaa

Tila: perinteinen luokkahuone, pulpetit

Apuvälineet: powerpoint-materiaali, mikrofoni, käytännön esimerkit, ryhmäkeskustelun alustus sekä yksilötehtävän alustus.

Oppimisen toteuttajina olivat Katriina ja opiskelijat itse tiedon analysoinnin ja jatkohyödyntämisen kannalta.

Konkretisointi ja käytäntöön linkitys toimivat hyvin, koska Katriina käytti konkreettisia esimerkkejä kiteyttääkseen asiaa ja selventääkseen asioiden merkityksiä. Hänen asiantuntemuksensa ja syväalainen osaaminen ja tietämys ei jäänyt kenellekään epäselväksi.

Osaaminen kehittyi jakelukanavaisuuden merkityksestä liiketoiminnalle sekä uusien tehtävien ja sitä kautta tarvittavien kompe-tenssien tarpeesta. Myös ajanhallinnan merkitys selkeni opiskelijoille konkreettisten esimerkkien ja käytännön läheisten kuvauksien kautta.

Vuorovaikutusta oppimistilanteessa oli lähinnä vain opettajan ja opiskelijan välillä.

Ryhmätehtävässä käytiin keskustelua lähimpien osallistujien kesken. Lisäksi toisessa osiossa tehtiin ensin yksilöpohdinta, josta keskusteltiin ja purettiin pienryhmissä.

Oppimistilanteen ilmapiiri oli kiinnostunut ja herätti paljon keskustelua.

Rakenne, aikataulu, selkeys: ok. Katriina pysyi annetussa aikataulussa hyvin. Seminaarin rakenne  oli looginen ja syventävään tietoon ohjaava. Katriina esiintyi vakuuttavasti, osaavasti ja luontevasti, jolloin opetustilanne näkyi oppilaille luotettavana ja uskottavana. 

Arviointi: Katriina toteutti opetuksen vakuuttavasti ja mielenkiintoisesti aikaansaaden keskustelua ja nosti esiin kohtia jotka herättivät opiskelijat esittämään tarkentavia kysymyksiä. Oppimisen kannalta tavoite toteutui mielestäni hyvin, sillä opiskelijat sisäistivät uusien tarvittavien taitojen merkityksiä tulevaisuuden työpaikoilla ja oppivat ymmärtämään selkeämmin ajankäytön merkityksiä ja haasteellisuuksia tehdessään yksilöpohdintaa omasta ajankäytöstään. Hän oli johdonmukainen ja vakuuttava esiintyjä, itsekin kiinnostuin ko. aiheesta suuresti ja hyödynsin ajankäytöllistä tehtävää oman aikatauluni selkiyttämiseen niin, että minä hallinnoin aikaani, ei kalenteri ja/tai muut.

Palautetta seminaaristaan Katriina sai suullisesti sekä opiskelijoilta että ohjaajilta ja havainnoijilta heti luennon jälkeen. Lisäksi Katriina kertoi että hän saa vielä erikseen kirjallisen palautteen Laureasta.

4. Opetuksen havainnointi 18.8.16 IBM Digitalist Leadership Forum 2016 

Opetuskenttä elää muutoksen murroksessa, uusia toimintatapoja omaksuen, jonka pohjalta halusin valita mukaan ns. perinteisestä opetustilanteesta täysin eroavan havainnointitapahtuman.  Valitsin opetuksen havainnointitehtäväksi seminaarin, joka toteutettiin sekä livenä Helsingin Tennispalatsissa että  livestreamauksena verkossa 18.8.16.  Halusin nähdä ja havainnoida verkon yli tapahtuvaa opetusta, miten se toimii, onko oppiminen samankaltaista, löytyykö eroja ja jos niin mitä, sekä kuinka kehittää toimintaa opettamisen näkökulmasta ajatellen.

Seminaariin oli ilmoittautunut paikan päälle yli 700 osallistujaa ja ”verkossa livestreamauksen mahdollisuuden myötä osallistujia oli tuplat päälle” kertoi Digitalist Networkin perustaja Ville Tolvanen alkusanoinaan moderoidessaan tapahtumaa liikkeelle. Seminaarissa oli mukana useita puhujia ja olikin mielenkiintoista nähdä, kuinka jäisivätkö puheenvuorot yksittäisiksi vai linkittyisivätkö ne moderaattorin ja kommentaattorin toimesta jouhevasti kokonaisuuteen.  Aihe oli erittäin mielenkiintoinen ja ajankohtainen koskettaen johtamisen muuttumista digitalisaation edetessä.

Livestreamaus toimi alusta lähtien mallikkaasti, kuvan ja äänen laadun ollessa hyvää. Alun pieni kaikukin saatiin nopeasti poistettua. Tunnelman pystyi myös aistimaan, vaikkei yleisöä kuvattukaan mukaan. Toki muualla sosiaalisen median kanavissa, kuten Instagram oli nähtävissä kuvaa myös yleisöstä.

Tuomo Haukkovaara, IBM sai kohotettua tunnelmaa heti alusta lähtien käyttämällä konkreettisia esimerkkejä mitä digitalisaatio meille mahdollistaa. Digitalisaation myötä voimme tehostaa, parantaa ja luoda uusia toimintoja sekä ansaintamahdollisuuksia, ja näissä onnistuminen on ensisijaisesti johtamiskysymys.  Haukkovaara päätti alustuksensa kuvaavaan esimerkkiin ”Digiveneeseen astuessa, et voi pitää toista jalkaa laiturilla, toisen ollessa veneeessä”.

Valtiovalta digiaikaan

Sitten olikin vuorossa key note –puhuja, digi-ministeriksi tituleerattu Anne Berner, joka oli esiintyjänä kokenut ja hyvän selkeän ulosannin omaava. Hän herätteli kuulijoita haastamaan omia ajatuksiaan muutokseen suhtautumisesta ja digitalisaation hyödyntämisestä. Hän nosti esiin neljä sektoria jotka hyödyntävät jo digitalisaation mahdollisuuksia:

1. Media
2. Telecom
3. Finanssipalvelut (kuluttajapuoli)
4. Vähittäiskauppa

Näiden osalta disruptio on tapahtunut pääsääntöisesti kuluttajapinnassa, mutta missä ovat yrityspuolen mahdollisuudet ja liiketoiminnan kehittäjät? Mistä lähtee seuraavan kasvun käyrä? Miten maksimoida luovuutta ympäristössä jossa tekniikka on veturina? Miten päästään resurssien kontrolloinnista avoimeen rajapintaan?

Ministerimme osasi hyvin avata näkymää, miten liiketoiminta, kuluttajat ja valtiovalta elävät symbioosissa, koko ajan muutosta hakien. Erinomaisena esimerkkinä lainsäädännön muutoksen monialaisuudesta on, että ”kaikki regulaatio halutaan purkaa, kunhan se ei kosketa omaa toimialaa”. Onko tämän päivän lainsäädännössä esim. kuluttajan oikeudet oikeassa suhteessa, vai voidaanko niitä väljentää? Toimiessani itse yrittäjänä, olen pohtinut usein pyhäpäivien merkitystä ja siitä maksettavaa tuplakorvausta työntekijälle, onko se jäänne jostain vanhasta, joka ei enää tänä päivänä ole ajankohtainen?

Itselleni jäi ministeristä erittäin positiivinen mielikuva, kuinka valtiovalta pyrkii muutokseen muokkaamalla toimintaansa, nopeidenkin liikkeiden ja  mahdollisuuksien rajoissa. Yllätyksenä ei tullut hänen opetustyylinsä, joka oli ajatuksia herättävä, rakentavasti kyseenalaistava ja osittain ohjaavakin.  Jossain määrin osallistavana voidaan pitää analyyttista pohdintaa, että aina ei voi onnistua, virheitäkin sattuu, mutta niistä opitaan ja kehitetään toimintaa eteenpäin.  Avoin rajapinta tulisi nähdä mahdollisuutena kasvulle ja työllisyyteen, rakennetaan tiedolla kasvua, ennakkoluulottomasti kokeillaan asioita, kehitetään osaamista, sillä mahdollisuuksia on mieletön määrä. Digitalisaation merkityksestä valtiovallassa digi-ministeri totesi, että ”kollegat ovat aika hyvin hahmottaneet sen merkityksen, toki erojakin löytyy. Tarvitaan hyviä esimerkkejä jostain hallinnon alasta, jotta saadaan muutkin innostumaan mukaan”. Tämä voidaan hyvin johtaa opetusalaan; miten luodaan digitalisaatiolla tulevaisuuden kasvuympäristöjä, jossa oppilaat oppivat ja kehittävät itseään ja ominaisuuksiaan laadukkaasti ja tehokkaasti yksilön eroavaisuudet huomioiden?

Leading Change

 Koneen Antti Koskelin painotti esityksessään että mikään yritys ei voi toimia ja menestyä yksin, tarvitaan verkostoja luomaan uusia ratkaisuja tulevaisuuteen. Vuonna 2050 70% maailman ihmistä asuu kaupungeissa, on syy miksi Kone on vahvasti mukana digitalisaatiossa. Jäin tässä kohtaa pohtimaan miten opetusala voisi hyödyntää digitalisaatiota, jos ihmisten eläminen keskittyy kaupunkeihin, miten tulevaisuuden opetus voi palvella massoja huomioiden yksilöllisyyden sekä jäljelle jäävää 30%:ia joka ei asu kaupungeissa? Kuinka rikotaan rajoja, otetaan mukaan kehitykseen uusia tahoja, luodaan yhdessä uutta, eikä pelätä epäonnistua? Osallistamalla ja yhdistämällä eri alojen ammattilaisia, opettajia, opiskelijoita Hackathon- tyyppiseen innovaatiopäivään, jossa kehitetään ennakkoluulottomasti uutta, voisi syntyä mullistavia opetusalan toimintoja.

Asiakkaat muuttuvat

 

”Valmiin ratkaisun toimittajien aika on ohi! ”, totesi Ville Tolvanen käynnistäessään revolveripaneelia, jossa keskusteltiin, mm.  miten osaamista johdetaan ja miten pysyä asiakkaiden muutoksessa mukana. Kehityksen aallon harjalla pysyäkseen tulee olla skarppina, ja omaksua toimintaansa malleja ja toimintoja yli toimialarajojen. Tuomo Haukkamaa toi lennokkaasti esiin, että IBM:llä ”Kognitiiviset ja pilvialustat olivat vielä viisi vuotta sitten meilläkin aivan vieraita: emme osanneet edes lausua niitä!”

Johtamista myrskyssä

 Millä yritys tai oppilaitos menestyy? Viisi teesiä jonka avulla Petteri Poutiainen tiimeineen luotsaa SalesForcea ja menestyy. Ensimmäinen on yhteinen toiminta, eli ”Ohana”-perhe, johon kuuluu sen henkilöstö ja asiakkaat ja jossa on läpinäkyvä, empaattinen toimintakulttuuri. Toimiessani yrittäjien kouluttajana, innostuin kovasti heidän toisesta teesistään; laatia henkilökohtainen liiketoimintasuunnitelma, jonka jokainen henkilöstöstä laatii ja missä kertoo omat tavoitteensa. Tätä tulen hyödyntämään omissa koulutuksissani. Kolmantena on hyväntekeväisyyteen panostaminen, 3*1 sääntö, jossa hyväntekeväisyyteen laitetaan 1% liikevaihdosta, työajasta ja tuotteesta. Jokaisella on mahdollista käyttää 7 työpäivää vuodessa hyväntekeväisyyteen. Asiakas pidetään keskiössä, tarjotaan sen mahdollistavat 360 työkalut, esim. näet omasta kännykästä kaiken datan asiakkaasta reaaliajassa. Viimeisenä on aidon start up-kulttuurin luominen, työnteon tulee olla hauskaa ja sitä voi tehdä pilke silmäkulmassa menestyksekkäästi.  Heidän sloganinsa mukaisesti; ”Et voi pysäyttää aaltoja, mutta voit oppia surffaamaan!”

Tämä kuvastaa muutosjohtamiseen liittyviä haasteita mielestäni kuvainnollisesti, ainoastaan muutos on pysyvää ja ihmisten tulee itse muuttua ja omaksua uusia toimintoja ennakkoluulottomasti. Kokeilemisen kulttuuri alkaa saada jalansijaa vihdoin myös Suomessa, asioita voi ja tulee testata, ottaa käyttöön ja hienosäätää matkan varrella, heittää tarvittaessa romukoppaan, erityisesti hyväksyä virheet ja niistä oppimisen! Tulevaisuuden oppimistilanteissa opettajan avoimuus  kokeilemisen kulttuurille voi antaa lukuisia eri lopputuloksia osallistujista riippuen, oppimista tulisi suunnata rohkeammin ennalta arvaamattomaan suuntaan, joka voi mahdollistaa uuden oppimisen kaikille, myös opettajalle.

Katri Harra-Salonen, Finnair

Seminaari puhui usea yrityksissään digitalisaation ja muutosjohtamisen aktiivisesti käynnistänyttä puhujaa, joista jokainen korosti kumppanuutta, asiakkaan ja henkilöstön kuulumista keskiöön. Organisaation toiminta ei ole tehokasta, jos henkilöstö ei ole sitoutunut muutokseen ja yrityksen menestykseen. Mielestäni organisaation yksi merkittävimmistä tehtävistä on mahdollistaa henkilöstön menestyminen työssään, se tuo menestystä myös liiketoimintaan.

Jari Collin, Sonera

Anders Stenbäck, IF

Jari Collin, Sonera ja Ville Tolvanen, Digitalist

Live-lähetys oppimisen mahdollistajana

Live-lähetyksen seuraaminen opetuksessa on tulevaisuutta, johon jokainen meistä saa varmasti oman kosketuksensa, ennemmin tai myöhemmin. Kuinka mahdollistaa opetuksen laadukkuus, kun et ole fyysisesti läsnä, etkä pysty analysoimaan yleisösi reaktioita tilanteesta. Toki tämän päivän kommentointimahdollisuudet antavat osviittaa opetukseenkin, voit ansaita spontaanisti, oikeastikin sydämiä (jo nyt Periscope, FB live ym.) sekä kirjallista kommentointia esityksen lomaan.  Itse huomasin opetuksen seuraamisen olevan ehkä jopa tehokkaampaa kuin itse paikan päällä ollessa, pystyin keskittymään ilman muita häiriötekijöitä, toki aiheen mielenkiintoisuus edesauttoi tässä. Tällainen opetustapa edellyttää opiskelijalta motivaatiota, päättäväisyyttä, innostusta ja priorisointia, jotta oppimista tapahtuu. Samoja asioita mitä ammatilliseen koulutukseen hakeutuviltakin edellytetään. Onko kaikilla opiskelijoilla näitä ja missä suhteessa, määrittää oppimisen tason ja toimivuuden.  Avoin kysymys kuuluukin, ovatko opettajat valmiita siirtymään live-esityksiin hyödyntäen digitalisaation mahdollisuuksia? Muutosta voidaan verrata myös purjehtimiseen, merellä tuulee aina, koskaan et voi päättää tuulen suuntaa, mutta mitä voit tehdä, on säätää purjeittesi asentoa luoviaksesi eteenpäin.

Haukkamaan sanoin; ”Retoriikasta motoriikkaan!” Nyt jos koskaan on se hetki hypätä digiveneeseen, hyödyntää jo olemassa olevaa ja eritoten kehittää uutta toimintaa niin liiketoiminnassa kuin

opetusalalla.

Lähteet:

18.8.16 IBM Digitalist Leadership Forum 2016

 http://dingle.fi/2016/08/17/ibm-digitalist-leadership-forum-2016-live-blogi/

https://gofore.com/disruptio-innovaatioalustana/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Motoriikka

https://fi.wikipedia.org/wiki/Retoriikka

https://en.wikipedia.org/wiki/Hackathon

2. Opetuksen havainnointi 11.8.16 Key Note Speaker: Margarita  Quihuis, Stanford University

Osallistuin 11.8.2016 Aalto yliopiston Design Factoryssä pidettyyn, vuosittaiseen EduFlow2016 –tapahtumaan, jonka teemana oli hienosäätää käsityksiämme koulutuksesta. Tällä hetkellä keskustellaan aktiivisesti koulutuksen laadusta ja muodoista, digitalisaation tuodessa esiin mahdollisuuksia, joita ei uskottu  aiemmin olevan mahdollista. Tämä tuo haasteita opettajille, kuinka edelleen tuottaa laadukasta koulutusta yksilölliseen tarpeeseen, poisoppia nykyisistä malleista ja tehdä asioita paremmin vähemmillä resursseilla.

Päivän aluksi oli teemaan sopivasti videopuhe Peter Vestbackan pitämänä Shanghaista, jossa hän muistutti ”Suomalaisen koulutuksen mielettömästä brändiarvosta, jota tulee hyödyntää”.  Sitten pääsimme kuulemaan eri asiantuntijoita käyttäytymisestä ja toiminnan suunnittelusta yhdistettynä oppimiseen. 

Seminaarin key note-puhujana oli Margarita Quihuis, Stanfordin

yliopistosta, jonka aihe oli ”Behavior Design and Learning”. Hänen mukaansatempaava opetustyyli ottaa koko kuulijakunta ensihetkistä hoteisiinsa oli suorastaan nautittavaa katsottavaa. Hän aloitti esityksensä selvittämällä kuulijoiden tunnetilaa, neliportaisen asteikon muodossa, aloittaen ensin parhaimmasta mahdollisesta ja jatkaen siitä alaspäin, painottaen samalla että on ihan ok, jos ajatus harhailee ihan jossain muussa, eikä välttämättä täysin mukana.  Nostimme käsiä ylös kukin oman tunnetilamme mukaisesti. Itselleni heräsi nopeasti kiinnostus kuulemaan jatkosta, sillä en ollut alussa ihan 110%:lla mukana, vaan tuumasin että mitähän tästäkin tulee, ”kuivakas luento”, eritoten kun puhuja oli vaihtunut alkuperäisestä.  Kuinka väärässä olinkaan! Kun hän oli selvittänyt kuulijakuntansa tunnetilaa, hän siirtyi suorasukaisesti kysymään mitä ajattelet, että saat tästä päivästä mukaasi ja minkälaista tietoa/ taitoa odotat saavasi, jota pystyt hyödyntämään itse jatkossa. Uskon, että jokainen kuulija oli tässä vaiheessa skarppina kuulemaan jatkoa, itse ainakin innolla odotin mitä tuleman pitää.

Aiheen selvittämiseen ja ihmisen käyttäytymiseen liittyen Margarita käytti konstruktiivista ja sosio-kulttuurista oppimisnäkemystä saadakseen aikaan ahaa-elämyksiä ja sitoakseen esimerkkejään käytännön arkirealismiin. Kuten saavuttaaksesi tavoitteen, sinun tulee fokusoida toimintaasi ja jotta saavutat tavoitteita sinulla tulee olla osaamista, motivaatiota ja toiminnan laukaisin eli triggeri, joka tekee asiasta konkreettisen. Ilman konkretiaa ei tapahdu mitään. Esimerkiksi; Siivoa huoneesi, Matti! Tästä puuttuu triggeri, lause kyllä kertoo Matille, että hänen pitää siivota huone, mutta jättää avoimeksi milloin se tulee tehdä, jolloin sen voi jättää tuonnemmaksi ja sitten unohtaa. Triggeri joka saa aikaan toimintaa, on: Siivoa huoneesi tänään Matti! Margaritan sanoin; ”If you want someone to do something, make it very simple to do, triggers tell people to do it now.”  Mitä yksinkertaisempaan muotoon pystyt sanomasi kiteyttämään, sen helpompi sanoma on omaksua hyödyntämään omaa toimintaa, usein konkreettisten esimerkkien muodossa.

Tavoitteita saavuteltaessa tulee ottaa huomioon, että ihmisen motivaatiotasot ei ole stabiilit vaan ne vaihtelevat, tulevat ja menevät ikään kuin aaltojen pyyhkiytyessä rantaan, välillä korkeampina tyrskyinä ja välillä minimaalisena loiskahduksena. Motivaatiotasoja voidaan herätellä eri keinoin. Itse olen havainnut hyvinä keinoina käyttää muistutuksia eri ohjelmissa, ne motivoivat minua tekemään asioita jotka muutoin unohtuisivat tai jäisivät pois. Margarita jakoi konkreettisen esimerkin pelialasta, jotka käyttävät muistutuksia triggereinä saadakseen ei-aktiiviset pelaajat palaamaan pelin ääreen. Tehokas keino ja muistutus on viestiä poissulkevansa henkilön, kun hän ei tee haluttuja toimintoja. Esim. passivoimme tilisi, koska et ole pelannut 30 päivään ja aiemmat tuloksesi nollaantuvat. Mikäli henkilöä kiinnostaa ko. toiminta edelleen, hän kirjautuu tilille, pelaa siellä ollakseen menettämättä tuloksiaan. Useat ihmiset palaavat pikaisesti takaisin peliin tässä vaiheessa. Markkinoinnille tämä antaa myös arvokasta tietoa, sillä mikäli peli ei häntä enää kiinnosta, ei ko. käyttäjään ei kannata suorittaa maksullisia CTA-toimintoja (call-to-action), eikä ko. henkilö ole tuottava toimija/ kuuma liidi jota kannattaa enää jatkotyöstää. 

Tutkittaessa ihmisen käyttäytymistä sekä miten he kokevat ja käsittävät asioita, huomataan, että peruskokemus rakentuu odotuksista, toiminnasta ja palkinnosta. Määrätietoisilla vuorovaikutuskeinoilla rakennetaan (asiakas)kokemukseen toistuva prosessi, joka saa asiakkaan hakemaan kokemusta/tapahtumaa uudestaan ja uudestaan. Esim. verkkokauppa-asiakas etsii tuotteita, valitsee sopivan, siirtää sen ostoskoriin, menee maksamaan ja tulee uudestaan, mikäli kokemus on ollut positiivinen. Toistuvan prosessin myötä on mahdollista kehittää toimintaa, ja sen avulla voidaan huomata; jos prosessi katkeaa (asiakas jättää menemättä kassalle -> miksi), jos toiminta on liian monimutkaista (täytyy rekisteröityä ennen kuin voi ostaa -> miten voi helpottaa) ja voiko toimintaa yksinkertaista (esim. ostoskori-toiminto näkyvissä joka sivulla tai yksinkertainen pikarekisteröinti). Toistuva prosessin mukainen toiminta mahdollistaa sen laatijoille soveltuvan, reaaliaikaisen tavan pitää mielessä toivotut tavoitteet ja tulokset.

Erilaiset pelit ovat systemaattinen tapa käynnistää ja ylläpitää toistettavaa käyttäytymistä.

Sitouttavuus-analyysi on pelimaailmassa laajalti käytetty menetelmä, jonka avulla tutkitaan sitoutuuko ihminen peliin ensimmäisten sekuntien, minuuttien, ensimmäisen päivän, viikon ja kuukauden jälkeen, palaako hän takaisin pelaamaan peliä ja miksi. Alussa ihminen sitoutetaan peliin tuomalla yksinkertaisia toimintoja, aikaansaamalla onnistumisia ja palkintoja, jotka edesauttavat pelissä eteenpäin, jonka johdosta ihminen toistaa toimintaansa oppiakseen uutta ja syventääkseen omaa osaamistaan ns. kierros kierrokselta. Tällaista mallia voitaisiin hyödyntää myös tulevaisuuden oppimisessa laajemminkin, tehdään opetuksesta entistä enemmän sosio-kulttuurista, psykodynaamista*, kehollisuutta ja ruumiillisuutta huomioivaa.

Arvostin seminaarin esittäjän kykyjä sitouttaa kuulijakuntansa aiheeseen, ympärilläni kuului jatkuva kynän raapustus, kun ihmiset kirjasivat ideoitansa ja ajatuksiaan paperille tai suoraan koneelle. Aloituksen tavoin hänen lopetuksensa oli myös erittäin hyvä, sillä hän kysyi opimmeko mitään uutta ja erityisesti arvostin kehotusta, mieti kuinka voit hyödyntää uutta oppimaasi omissa projekteissasi. Hyvää itsekriittisyyttä ja nöyrää asennetta kuvastaa myös hänen pyyntönsä meille; kertoa mitä tai miten hän voisi jatkossa tehdä tai toimia paremmin. Key note-esitys oli itselleni erittäin mielenkiintoista tietoa sisältävä, jota aion hyödyntää liiketoiminnassani. Uusia opetusmetodeja sain kerrytettyä mukavasti, kuinka pitää mielenkiintoisena esityksen ilman että ottaa käyttöön tekemistä edellyttäviä harjoitteita ja kuinka mielenkiintoisilla esimerkeillä saa heterogeenisen kuulijakunnan sitoutumaan esitykseen. Odotan innolla pääseväni hyödyntämään, kokeilemaan ja kehittämään mm. aloituksia ja lopetuksia syksyn valmennuksissani.

*Psykodynaaminen oppimisteoria käsittelee ihmisen mieltä ja sen toiminnan ymmärtämistä, purkamista ikään kuin selkokielelle. Tämä oppimisteoria yhdistää tietoisen mielen ja alitajunnan, tunteet ja kehon, koostaakseen niistä vuorovaikutteisen kokonaisuuden, jossa ajatuksena on että ihminen on avoin ja valmis uudistamaan itseään ja oppimaansa. Ihminen hakee luontaisesti tasapainoa toimintaansa, pois kivusta kohti mielihyvää ja on mielihyvän saadakseen valmis tekemään myös välttämättömiä, ei niin miellyttäviä asioita, jotka tietoinen mieli määrittelee olennaiseksi osaksi matkalla tasapainoon ja mielihyvään.

Lähteet:

Eduflow2016 -seminaari 11.8.2016, Margarita Quihuis, Stanford University

IHMISMIELEN TOIMINTAA YMMÄRTÄVÄ STRATEGIA – Psykodynaaminen, systeeminen ja kokemuksellinen oppimisen teoria henkilöstön työhyvinvoinnin palveluksessa. Marianne Tensing & Leena Kultalahti  http://www.metanoia.fi/wp/wp-content/uploads/2012/08/IHMISMIELEN-TOIMINTAA-YMMÄRTÄVÄ-STRATEGIA-–-Psykodynaaminen.pdf