Opetuskooste syksyn 2016 opetuskerroista sekä opetushavainnoinneista

Opetuskooste syksyn 2016 opetuskerroista sekä opetushavainnoinneista

Nyt on tullut aika summata yhteen viime syksystä (2016) ja silloin tapahtuneista opetusharjoitteluista ja opetushavainnoinneista ja niistä kertyneistä opeista.  Olen oppinut erittäin paljon taustateoriaa mm. opetuskäsityksistä tämän syksyn aikana ja pyrkinyt yhdistämään niitä käytäntöön parhaalla mahdollisella tavalla. Osaa uusista, oppimistani asioista olen tehnyt aiemmin työssäni, en vain ole osannut sanoittaa ja yhdistää tekemääni teoriaan. Tekemäni asiat ja toimenpiteet olen pystynyt paremmin nimeämään kirjallisuuteen ja tutkittuun tietoon pohjautuen. Oma rajallisuus on tullut aika ajoin vastaan, kaikkea ei vaan pysty sisäistämään ja ottamaan käytäntöön, johtuen aikataulullisista syistä ja tilaajan toiveista. Haasteena on, että jos asioita ei saa siirrettyä operatiiviseen toimintaan pikaisesti, ne unohtuvat, kun asiat eivät ole aktiivisesti mielessä. Tätä olen pyrkinyt minimoimaan, palaamalla uudestaan opittuihin asioihin ja teemoihin sekä silmäilemällä niitä uudestaan läpi. Syksyn aikana olen analysoinut tekemääni uudelleen ja uudelleen, pohtinut asioita, miksi teen niin tai näin. Tämä toiminta on ollut itselleni uusi kokemus, sillä omaa toimintaani on aiemmin ohjannut projektiluonteinen ripeätahtisuus, toiminta alkaa ja loppuu tietyn aikataulun mukaisesti. Toimintaa analysoidaan vauhdissa, tehdään tarvittavia hienosäätöjä ja laaditaan loppupäätelmät jonka jälkeen siirrytään eteenpäin. Pysähtyminen reflektoimaan osaamistaan on tästä syystä pitänyt erikseen priorisoida ja kirjata kalenteriin. Se että olen palannut analysoimaan uudestaan tekemääni ja pohtimaan tekemäni toimenpiteiden vaikutuksia, on saanut aikaan paljon uutta.  Olen mielestäni kasvanut valmentajana tänä aikana paljon, johtuen monipuolisista työprojekteista joissa olen päässyt tekemään ja auttamaan hyvin erilaisia ihmisiä eteenpäin. Oppijoiden erilaiset lähtökohdat ja kulttuurit toivat oppimiseen ja vuorovaikutukseen huomattavaa lisäarvoa, joskin alkuvaiheessa ne toimivat oppimisen organisointia vaikeuttavana tekijänä. Tämä näkyi mm. aikataulujen noudattamattomuutena.  Kun saimme laadittua yhteiset pelisäännöt, oppiminen ja vuorovaikutus alkoivat sujua suunnitelman mukaisesti ja erilaiset oppijat toivat ryhmiin mukaan omat tietonsa ja kokemuksensa. Yhteistyö ja ryhmän vuorovaikutus edisti oppimista ja haastoi oppijoita uuden tiedon kanssa työskentelyyn sekä oman ajattelun rajoitusten ylittämiseen. Itsekin huomasin ajattelussani aika ajoin rajoituksia, joita pyrin aktiivisesti poistamaan jotta pääsisin starttaamaan ns. puhtaalta pöydältä eri ryhmien parissa.

Havainnoidessani kollegoitani oli upeaa huomata kuinka erilaisilla toimintatavoilla saavutetaan tavoiteltuja lopputuloksia ja kuinka taas toisilla metodeilla ja toiminnoilla ei aikaansaada oppimista. Halusin päästä havainnoimaan hyvin erilaisia opetuksia, jotka toteutettiin joko livenä tai verkon kautta ja näin tapahtuikin. Kaikessa näkyy vahvasti opettajan oma innostus aiheeseen ja/tai opettamiseen, mikäli tämä toteutuu, oppijatkin todennäköisemmin oppivat. Jos opettajan oma kiinnostus on hiipunut, ei oppimistuloksetkaan ole kovin positiivisia. Tämän johdosta pyrin aina olemaan ennalta valmistautunut opettamiseen ja kiinnostunut aiheesta jota opetan. Mikäli en ole kiinnostunut, kieltäydyn opettamisesta, koska en halua antaa oppijoille vaillinaista oppimiskokemusta. Tämä kysyy itsekriittistä toiminnan tarkastelua ja uskallusta myöntää itselleen tosiasiat. Tähän ei välttämättä moni pysty tai uskalla. Itse olen toistaiseksi voinut työni monipuolisuuteen erilaisten ryhmien ja aiheiden tiimoilta vaikuttaa ja se on pitänyt tekemisen mielenkiintoisena ja oppimisen luontevana myös itselleni. 

kuva U. Sulkava

Valmennuksien käynnistyessä haluan aikaansaada ryhmäytymistä edesauttavan innostuneen ja positiivisen ilmapiirin, sekä keventää alkujännitystä. Teen aloitukset lähtökohtaisesti samoin, muutan ainoastaan käytettävää menetelmää, eli kuinka oppijat esittelevät itsensä ja kuvaavat omia motivaattoreitaan olla valmennuksissa mukana.  Esim. esittelemään itsensä vastaamalla tiettyihin kysymyksiin, joskus taas pareittain, jossa toinen kertoo toisesta. Toteutustapaan yleensä vaikuttaa ennakkotiedot ryhmästä, joskus teen päätöksen toteutustavasta vasta ryhmästä saamieni ensituntemuksieni perusteella. Joustavat oppimisen mahdollisuudet heijastuivat oppijoissa selkeästi, osa oppii käytännön tekemisen kautta, osa taas teoreettisten käsitysten myötä ja osa halusi lisätehtäviä verkossa käsin tehtäväksi.

Arvostaminen on opetuksessa tärkeää, kun ihminen arvostaa toista, on oppimiselle  lähtökohtaisesti paremmat mahdollisuudet toteutua. Tämä on asia mitä pyrin kaikissa valmennuksissani tuomaan esiin, arvosta itseäsi, jotta muutkin voivat sinua arvostaa.  Suomalainen sananlasku: ”Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan” toimii erittäin hyvin, kohtelemalla toista niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Arvostaminen nousee mielestäni ensiarvoisen tärkeäksi asiaksi rajallisen kielitaidon omaavan ryhmän kanssa. Heidän oppimisensa voi rajoittua olemattoman kielitaidon kautta minimaaliseksi ja oppijaa itseään turhauttavaksi. Heidän oppimishalukkuus voi olla todella korkea, mutta mikäli oppimateriaalia ei ole laadittu soveltuvaksi, esim.  eri kieliversioina, eikä ymmärrystä aikaansaada oppijan ja opettajan kesken muutoin, innokkuus oppia madaltuu dramaattisesti oppijan taantuessa ns. tuppisuuksi takariviin.  Eräissäkin valmennuksissa olen improvisoinut opetusmateriaalia, sillä oppijoiden kielellisten rajoitteiden johdosta tiedon omaksumisesta ei tullut mitään. Näissä tilanteissa olen itse kokenut tietyllä tapaa epäonnistuneeni, sillä en pystynyt aikaansaamaan suunnitelmien mukaista oppimista. Tämä on ohjannut minua valmistautumaan opetuksiin aiempaa laajemmin, hakemaan tarkempaa tietoa osallistujista ja heidän taustoistaan. Improvisointi onnistuu minulta luontevasti, mutta on jatkuvasti toteutettuna erityisen kuormittavaa. Pyrin jatkossa ottamaan oppijat paremmin vastaan yksilöinä ja rakentamaan molemmin puolisen arvostuksen, jossa kumpikin oppii, niin opiskelija kuin opettaja.  Pohtimalla ja ohjaamalla oppijoita reflektoimaan itsenäisesti, aikaansaadakseen kehitystä toiminnassaan, toimii vaillinaisellakin kielitaidolla ja vahvana ohjenuorana opetuksessani. Olen myös havainnut reflektoinnin edut pienissä sekä suurissa ryhmissä, jolloin kokemuksia, ideoita ja hankittua tietoa voidaan pohtia yhdessä, saada aikaan oivalluksia ja edelleen jalostaa ideoita.

Itselleni on tärkeää herättää oppijassa tunteita, jolloin hän pystyy paremmin vastaanottamaan tietoja ja taitoja. Jos olet neutraali, hajuton ja mauton, se harvemmin vakuuttaa oppijaa. Itse olen saanut kiitosta energisyydestä ja innostavuudesta sekä asiaan ja henkilöön keskittyvästä toiminnasta. Osalle oppijoista asioissa eteneminen saattaa olla liian ripeää ja ahdistavaa. Silloin yleensä pyrin mahdollisuuksien mukaan löysäämään tahtia. Tässä tullaan siihen ns. näkymättömään rajaan, jonka jokainen opettaja omassa työssään vetää, kuinka paljon voidaan henkilökohtaistaa oppimista ja missä vaiheessa on aika hyväksyä, että oppija ei ole halukas vastaanottamaan uusia tietoja ja taitoja. Mikäli oppija esim. keskeyttää valmennuksen tai on paljon poissa, tulee pysähtyä arvioimaan olisiko jotain vielä tehtävissä oppijan mukaan saattamiseksi. Itse pyrin ratkaisemaan erään paljon poissaoloja omaavan kohdalla, voisinko tehdä vielä jotain hänen hyväkseen, vai olisiko joku toinen valmennus hänelle soveltuvampi. Päädyin hänen kohdallaan siirtämään hänet paremmin soveltuvaan koulutukseen, jossa hänellä oli mahdollisuus saada yksilöllisempää opetusta omalla kielellä. Ryhmän vaihto ei aina ole kuitenkaan relevantti vaihtoehto, jolloin tuleekin pohtia, miten saada vastahakoinen oppija mukaan ja motivoituneeksi oppijaksi.  Voidaanko henkilökohtaistaa ja toteuttaa yksilöllistä polkua opetussuunnitelman edellytyksiä laskematta tai henkilökohtaista ohjausta lisäämällä.

Onnistumisia tuli tämän syksyn aikana monia, joista nautin suuresti. Oli ilo havaita, että oppijat rakentavat oppimistavoitteensa enenevästi omien kiinnostuksen kohteidensa ja kehittymistavoitteidensa kautta. Eri kulttuureiden oppimistavoitteet erosivat jossain määrin, suomalaisten tuodessa omat kiinnostuksen kohteensa esille herkästi, toisten kulttuurien oppijoiden pidättyessä tuomasta omia tavoitteitaan lainkaan esille. Yrittäjien parissa nousi esiin, että oppiminen tähtää oman asiantuntijuuden rakentamiseen ja laajentamiseen yhteistyössä muiden oppijoiden kanssa, jolloin oppimistavoitteista tuli laajempia ja henkilökohtaisempia kuin oppimisympäristön asettamat tavoitteet.

Syksyn aikana minulle on entisestään vahvistunut ajatus opetuksellisuuden toiminnallisuuden peilaamisesta liiketoimintaan, jossa kaiken tulee olla mitattavaa. Uskon vakaammin, että meillä  on opetuskentässä paljon muutoksia tulossa. Enenevässä määrin toimintaa mitataan ja arvioidaan monien muuttujien kautta, jotka saattavat olla vieraita ja joskus jopa pelottavia. Tuloshakuisuus siirtynee opetusalalle(kin) ja se edellyttää uusien ajatusmallien ja toimintojen käynnistämistä, jossa kaikkea tekemistä mitataan, yrityselämästä tutulla tulos tai ulos –ajattelulla. Tähän muutoksen katson itse positiivisesti ,olen tottunut työskentelemään kovassa paineessa ja kiireessä, jossa asioita on vaan saatava maaliin ja silti hyvin tuloksin. Kaikille muutokseen suhtautuminen ja sitoutuminen ei tule olemaan helppoa. Asia mihin haluan itse jatkossa vaikuttaa, on kuinka voin auttaa heitä näkemään asioita positiivisena eikä pelkästään negatiivisena.  Muutoksia tapahtuu koko ajan, halusimme tai emme, se kuinka muutokseen suhtaudumme, proaktiivisesti vai reaktiivisesti, on vain ja ainoastaan omissa käsissämme. Kehittämällä itseämme, parannamme valmiuksiamme tulevaisuuden uusiin oivalluksiin joita olemme itsekin ehkä kehittämässä ja alkuun panemassa.

Eri oppimiskäsityksien analysointia

Osana ammatillisen opettajan opintoja halusin jäsentää itselleni eri oppimiskäsityksien eroja. Analysoin behavioristisen, kognitiivisen, konstruktiivisen, humanistisen ja sosiokulttuurisen oppimiskäsityksen tavoitteita, motivaatiota, etuja ja haittoja, minkälaisia opetusmenetelmiä käytetään ja miten oppimista arvioidaan.


Katso analyysi täältä

Moninaiset oppijat –työpaja 29.11.16

Moninaiset oppijat –työpaja 29.11.16

Toteutimme vertaisryhmänä Moninaiset Oppijat työpajan, jonka tarkoituksena oli oppia tunnistamaan eri persoonatyyppejä ja niiden vaikutusta oppimiseen. Yhdistimme työpajassa jokaisen vahvuuksia ja toteutimme toiminnallisen työpajan jossa osallistujat pääsivät pohtimaan eri persoonallisuustyypille sopivaa ohjausmenetelmää. Ryhmien tuotokset esiteltiin ja käytiin läpi jonka jälkeen päästiin arvioimaan omaa persoonallisuutta ja kuinka hyvin eri persoonallisuus-tyypeistä koostuvia henkilöitä osasi tunnistaa. Saadun palautteen mukaisesti työpajassa käydyt opit ja menetelmät olivat hyviä joita voi myös hyödyntää omassa ohjaustyössään.

 

 

DISC -henkilöanalyysi antaa tarkan kuvan luontaisesta käyttäytymistyylistäsi ja kertoo reagoit miten ympäristöstä tuleviin ärsykkeisiin.

DiSC jakaa ihmisten käyttäytymisen neljään eri ryhmään: Dominance eli hallitseva, Inducement eli vaikuttava, Submission eli vakaa ja Compliance eli tunnontarkka

DISC -analyysi perustuu tutkittuun tietoon (DISC theory of psychologist William Moulton Marston)  ja sen on tehnyt jo miljoonat ihmiset maailmassa.

Analyysin pohjalta on erittäin selkeää rakentaa askeleet itsensä kehittämiseen sekä omien vahvuuksien valjastamiseen. Mutta myös toisten ymmärtämiseen.

Millaisena näet itsesi?

Entä miten muut näkevät sinut?

Käy testaamassa itsesi  ->

 

 Extrovertit; vas. Hanna, Kaisa, Sara, Pirjo ja Sanna

1. Opetusharjoittelu 30.8.2016 Haaga-Helia;  SOME-Ope – Kuinka hyödyntää SOMEa opetuksessa?

Pääsin kouluttamaan AmO-opiskelija -kollegoitani elokuun lopussa sosiaalisen median hyödyntämistä opetuksessa sekä digitaalisten osaamiskansioiden laatimisessa.  Toimeksiannon sain ohjaavalta opettajaltani Heli Viirolalta kesäkuun alussa käymämme keskustelun perusteella. Lähdin suunnittelemaan opetusta pohjaten sitä keskusteluihin, jota kävin opiskelijakollegoideni kanssa 9.6. vertaisryhmätapaamisessamme. Lisäksi laadin ennakkokyselyn, jolla oli tarkoitus selventää haluttuja sisältöjä sekä opetuksen lähtötasoa. Sain ennakkokyselyyn viisi vastausta, mutta ne olivat niin linjassa omien ajatuksieni suhteen koulutuksen sisällöstä, jotten katsonut tarpeelliseksi lähettää muistutusta vastaamisesta. Tätä voi tulevaisuudessa kehittää ja lähettää muistutusviestin vastaamisesta, jotta lähtötasotilanne on paremmin selvillä.

Asetin opetukselle konkreettiset tavoitteet, sillä halusin oppijoiden saavan mahdollisimman paljon lisätietoa oman päätöksen teon helpottamiseksi.

Opetukseni tavoitteet olivat: 

•       Tunnistaa vaihtoehtoja digitaalisiin osaamiskansioihin

•       Ymmärtää sosiaalisen median perusteita ja tutustua eri sisällöntuotantoalustoihin

•       Hyödyntää oppimista tukevia somevälineitä

•       Kuinka hyödyntää sometietoutta omalla toimialalla

Suunnitellessani valmennusta, ajatukseni oli tuottaa mahdollisimman konkreettista ja hyödyllistä aineistoa, jota opettajat voisivat hyödyntää laatiessaan osaamiskansiota sekä edelleen omassa työssään. Ajallisesti minulle oli varattu aamupäivä, 2-3 tuntia.

Käynnistin valmennuksen suunnittelun jo alkukesästä tarkoituksena luoda runko, jota sitten täydentää ajankohtaisilla sisällöillä. Halusin rakentaa koulutuksesta kokonaisuuden joka motivoisi kuuntelemaan, kyselemään ja sisäistämään somen moninaiset mahdollisuudet sekä kuinka jatkohyödyntää niitä.  

Oppimisnäkemyksiä arvioitaessa toteutin kombinaatiota humanistisesta, kognitiivisesta ja konstruktiivisesta lähestymistavoista, sillä oli oletettavaa ja osin ennakkotutkimuksen vahvistamaa, että osallistujilla oli aiempaa kokemusta ja tietoa somen käytöstä sekä yksityishenkilöinä että opetusalan edustajana.

 

Jonkin verran asioita jäi käsittelemättä, mutta kokonaisuus onnistui mielestäni hyvin. Opetusmuotona oli enemmänkin asiantuntijamainen ja esittävä, ryhmätyöskentelyä en opetukseen tällä kertaa sisällyttänyt, johtuen tietokoneluokasta sekä käytettävästä ajasta joka oli suhteessa käsiteltäviin asioihin. Tarkoitukseni oli tuottaa oppijoille tietoa ja kertoa vaihtoehtojen mahdollisuuksista, kuulijan vastatessa tulevista valinnoistaan edetessään toiminnassaan.  Oppimistyyleinä yhdistelin myös visuaalista, auditiivista sekä kinesteettistä, joskaan tehtäviä opetukseeni ei juurikaan sisältänyt, lukuun ottamatta yleistä keskustelua ja testejä sekä kahoot-kyselyä johon osallistujat vastasivat. Toteutin kahootin palautekyselynä, jossa ei ollut mukana vuorovaikutteista kilpailua.

Aamu alkoi rennosti Elastisen: ”Katse ylös ja eteenpäin” sävelten saattamana.

Päivän sisältönä oli tarkoitus käydä läpi:

•       Osaamiskansio

•       blogit, vlogit, google sites/docs, Kyvyt.fi

•       SOME alustoja

•       Tekijän oikeudet somessa

Ensiksi herättelin osallistujia hieman teettämällä heillä pelillisen opettajatestin, joka antaa osviittaa omasta opetustyylistä. Tämän jälkeen siirryttiin osaamiskansioiden vertailuun, johon esittelin muutamia eri vaihtoehtoja. Tämä osio herätti paljon kommentointia ja keskustelua, sillä jokaisessa oli hyvää sekä huonoa, täydellistä versiota ei itsellenikään ole vielä tullut vastaan.

Sen jälkeen avasin hieman sosiaalisen median maailmaa tutkimuksien valossa, ajankäytön ja käyttötarkoituksien muodossa. SOME-kanavia kävimme pikaisesti läpi, eniten sivusimme LinkedIN-palvelua, joka on työelämän ”facebook”.  Esittelin hyödyllisiä palveluita, kuten Google Alertsin, joka mahdollistaa verkkoseurannan itseäsi kiinnostavista asioista. Kävin lisäksi läpi muutamia saitteja, joista löytää opetukseen soveltuvia ohjelmia ja sovelluksia. Loppuun halusin tuoda vielä tietoa tekijänoikeuksista, miten esim. liikkuvaa kuvaa voi ja tulisi käyttää opetuksessa.

Käytin valmennuksessa eri tekniikoita; konkretisoivaa ja ohjauksellista esittämistä sekä vapaata keskustelua. Hyödynsin myös eri välineitä, kuten internet-sivustoja, joiden avulla pystyin konkretisoimaan asioita ja yhdistelemään visuaalista sekä auditiivista oppimista.

Ajoituksen kanssa on aina haasteita, keskustelua käytiin paljon ja kysymyksiä sateli, joten huomasin olevani aikataulusta jäljessä. Tämä ei kuitenkaan aiheuttanut suurempaa huolta, sillä jouhevasti muokkasin ja jätin esittämättä muutamia slaideja.  Nämä slaidit olivat kuitenkin osallistujille jälkikäteen toimitetussa versiossa, johon he voivat perehtyä ja syventää tietämystään.

Purimme opetusta jälkeenpäin vapamuotoisesti lounaalla ja oman vertaisryhmän kesken. Näissä keskusteluissa nousi esiin se, että aikaa olisi ollut hyvä olla enemmän käsiteltäviin aiheisiin nähden.  Muutoin sain rakentavaa palautetta, että minulla syväalainen tietämys some-maailman kanavista ja konkreettinen lähestymistapa ongelman ratkaisuun.

Kokonaisuutena katsoen saavutin valmennuksen tavoitteet mielestäni hyvin, ainakin toteuttamani kyselyn perustella. Osallistujia oli 15 henkilöä,  jotka kouluttavat opettajina eri oppilaitoksissa sekä toimivat yritysmaailmassa. Toteuttamani kyselyn (vastaajia 13 kpl) perusteella 77% osallistujista tietää minkälaisen osaamiskansion aikovat toteuttaa. Ennakkokyselyssä 60% ei tiennyt minkälaisena osaamiskansion aikoo toteuttaa.

Osaamiskansion hyödyllisyys arvioitiin hyväksi 92%:n mukaan ja some-osion hyödyllisyydestä oli samaa mieltä 53%, muutaman kokiessa, että tietoa tuli liikaakin omaksuttavaksi.  46% koki opetustyylini osallistavana ja 54% monipuolisena.  Koulutuksen arvioinnissa 62% antoi kiitettävän ja 38% hyvän arvosanan. Näihin lukuihin ja tuloksiin olen kouluttajana erittäin tyytyväinen.

Analysoinnin kautta voi aina kehittää toimintaa, mutta uskon perustoimintani, jossa pyrin antamaan aina parhaan mahdollisen toteutuksen kuulijakunnalle, tuottavan hyviä tuloksia jatkossakin. Itseäni motivoi aina onnistunut suoritus ja haluan valmistella esitykseni niin, ettei kuulija joutuisi pettymään ja että hän saisi minulta uusia ajatuksia ja toimintoja omaan työhönsä, puhumattakaan että hukkaisi aikaansa kuuntelemalla ”diipadapaa”. Tätä ohjenuoraa pyrin toteuttamaan kaikissa koulutuksissa ja valmennuksissa,, otan haasteena vastaan sen, jos en saa osallistujia mukaan/ innostumaan.  Itselleni osallistujien innostuminen ja auttaminen sekä tietenkin valmennuksista tuleva laskutus toimii motivaattorina.