2. Opetuksen havainnointi 11.8.16 Key Note Speaker: Margarita  Quihuis, Stanford University

Osallistuin 11.8.2016 Aalto yliopiston Design Factoryssä pidettyyn, vuosittaiseen EduFlow2016 –tapahtumaan, jonka teemana oli hienosäätää käsityksiämme koulutuksesta. Tällä hetkellä keskustellaan aktiivisesti koulutuksen laadusta ja muodoista, digitalisaation tuodessa esiin mahdollisuuksia, joita ei uskottu  aiemmin olevan mahdollista. Tämä tuo haasteita opettajille, kuinka edelleen tuottaa laadukasta koulutusta yksilölliseen tarpeeseen, poisoppia nykyisistä malleista ja tehdä asioita paremmin vähemmillä resursseilla.

Päivän aluksi oli teemaan sopivasti videopuhe Peter Vestbackan pitämänä Shanghaista, jossa hän muistutti ”Suomalaisen koulutuksen mielettömästä brändiarvosta, jota tulee hyödyntää”.  Sitten pääsimme kuulemaan eri asiantuntijoita käyttäytymisestä ja toiminnan suunnittelusta yhdistettynä oppimiseen. 

Seminaarin key note-puhujana oli Margarita Quihuis, Stanfordin

yliopistosta, jonka aihe oli ”Behavior Design and Learning”. Hänen mukaansatempaava opetustyyli ottaa koko kuulijakunta ensihetkistä hoteisiinsa oli suorastaan nautittavaa katsottavaa. Hän aloitti esityksensä selvittämällä kuulijoiden tunnetilaa, neliportaisen asteikon muodossa, aloittaen ensin parhaimmasta mahdollisesta ja jatkaen siitä alaspäin, painottaen samalla että on ihan ok, jos ajatus harhailee ihan jossain muussa, eikä välttämättä täysin mukana.  Nostimme käsiä ylös kukin oman tunnetilamme mukaisesti. Itselleni heräsi nopeasti kiinnostus kuulemaan jatkosta, sillä en ollut alussa ihan 110%:lla mukana, vaan tuumasin että mitähän tästäkin tulee, ”kuivakas luento”, eritoten kun puhuja oli vaihtunut alkuperäisestä.  Kuinka väärässä olinkaan! Kun hän oli selvittänyt kuulijakuntansa tunnetilaa, hän siirtyi suorasukaisesti kysymään mitä ajattelet, että saat tästä päivästä mukaasi ja minkälaista tietoa/ taitoa odotat saavasi, jota pystyt hyödyntämään itse jatkossa. Uskon, että jokainen kuulija oli tässä vaiheessa skarppina kuulemaan jatkoa, itse ainakin innolla odotin mitä tuleman pitää.

Aiheen selvittämiseen ja ihmisen käyttäytymiseen liittyen Margarita käytti konstruktiivista ja sosio-kulttuurista oppimisnäkemystä saadakseen aikaan ahaa-elämyksiä ja sitoakseen esimerkkejään käytännön arkirealismiin. Kuten saavuttaaksesi tavoitteen, sinun tulee fokusoida toimintaasi ja jotta saavutat tavoitteita sinulla tulee olla osaamista, motivaatiota ja toiminnan laukaisin eli triggeri, joka tekee asiasta konkreettisen. Ilman konkretiaa ei tapahdu mitään. Esimerkiksi; Siivoa huoneesi, Matti! Tästä puuttuu triggeri, lause kyllä kertoo Matille, että hänen pitää siivota huone, mutta jättää avoimeksi milloin se tulee tehdä, jolloin sen voi jättää tuonnemmaksi ja sitten unohtaa. Triggeri joka saa aikaan toimintaa, on: Siivoa huoneesi tänään Matti! Margaritan sanoin; ”If you want someone to do something, make it very simple to do, triggers tell people to do it now.”  Mitä yksinkertaisempaan muotoon pystyt sanomasi kiteyttämään, sen helpompi sanoma on omaksua hyödyntämään omaa toimintaa, usein konkreettisten esimerkkien muodossa.

Tavoitteita saavuteltaessa tulee ottaa huomioon, että ihmisen motivaatiotasot ei ole stabiilit vaan ne vaihtelevat, tulevat ja menevät ikään kuin aaltojen pyyhkiytyessä rantaan, välillä korkeampina tyrskyinä ja välillä minimaalisena loiskahduksena. Motivaatiotasoja voidaan herätellä eri keinoin. Itse olen havainnut hyvinä keinoina käyttää muistutuksia eri ohjelmissa, ne motivoivat minua tekemään asioita jotka muutoin unohtuisivat tai jäisivät pois. Margarita jakoi konkreettisen esimerkin pelialasta, jotka käyttävät muistutuksia triggereinä saadakseen ei-aktiiviset pelaajat palaamaan pelin ääreen. Tehokas keino ja muistutus on viestiä poissulkevansa henkilön, kun hän ei tee haluttuja toimintoja. Esim. passivoimme tilisi, koska et ole pelannut 30 päivään ja aiemmat tuloksesi nollaantuvat. Mikäli henkilöä kiinnostaa ko. toiminta edelleen, hän kirjautuu tilille, pelaa siellä ollakseen menettämättä tuloksiaan. Useat ihmiset palaavat pikaisesti takaisin peliin tässä vaiheessa. Markkinoinnille tämä antaa myös arvokasta tietoa, sillä mikäli peli ei häntä enää kiinnosta, ei ko. käyttäjään ei kannata suorittaa maksullisia CTA-toimintoja (call-to-action), eikä ko. henkilö ole tuottava toimija/ kuuma liidi jota kannattaa enää jatkotyöstää. 

Tutkittaessa ihmisen käyttäytymistä sekä miten he kokevat ja käsittävät asioita, huomataan, että peruskokemus rakentuu odotuksista, toiminnasta ja palkinnosta. Määrätietoisilla vuorovaikutuskeinoilla rakennetaan (asiakas)kokemukseen toistuva prosessi, joka saa asiakkaan hakemaan kokemusta/tapahtumaa uudestaan ja uudestaan. Esim. verkkokauppa-asiakas etsii tuotteita, valitsee sopivan, siirtää sen ostoskoriin, menee maksamaan ja tulee uudestaan, mikäli kokemus on ollut positiivinen. Toistuvan prosessin myötä on mahdollista kehittää toimintaa, ja sen avulla voidaan huomata; jos prosessi katkeaa (asiakas jättää menemättä kassalle -> miksi), jos toiminta on liian monimutkaista (täytyy rekisteröityä ennen kuin voi ostaa -> miten voi helpottaa) ja voiko toimintaa yksinkertaista (esim. ostoskori-toiminto näkyvissä joka sivulla tai yksinkertainen pikarekisteröinti). Toistuva prosessin mukainen toiminta mahdollistaa sen laatijoille soveltuvan, reaaliaikaisen tavan pitää mielessä toivotut tavoitteet ja tulokset.

Erilaiset pelit ovat systemaattinen tapa käynnistää ja ylläpitää toistettavaa käyttäytymistä.

Sitouttavuus-analyysi on pelimaailmassa laajalti käytetty menetelmä, jonka avulla tutkitaan sitoutuuko ihminen peliin ensimmäisten sekuntien, minuuttien, ensimmäisen päivän, viikon ja kuukauden jälkeen, palaako hän takaisin pelaamaan peliä ja miksi. Alussa ihminen sitoutetaan peliin tuomalla yksinkertaisia toimintoja, aikaansaamalla onnistumisia ja palkintoja, jotka edesauttavat pelissä eteenpäin, jonka johdosta ihminen toistaa toimintaansa oppiakseen uutta ja syventääkseen omaa osaamistaan ns. kierros kierrokselta. Tällaista mallia voitaisiin hyödyntää myös tulevaisuuden oppimisessa laajemminkin, tehdään opetuksesta entistä enemmän sosio-kulttuurista, psykodynaamista*, kehollisuutta ja ruumiillisuutta huomioivaa.

Arvostin seminaarin esittäjän kykyjä sitouttaa kuulijakuntansa aiheeseen, ympärilläni kuului jatkuva kynän raapustus, kun ihmiset kirjasivat ideoitansa ja ajatuksiaan paperille tai suoraan koneelle. Aloituksen tavoin hänen lopetuksensa oli myös erittäin hyvä, sillä hän kysyi opimmeko mitään uutta ja erityisesti arvostin kehotusta, mieti kuinka voit hyödyntää uutta oppimaasi omissa projekteissasi. Hyvää itsekriittisyyttä ja nöyrää asennetta kuvastaa myös hänen pyyntönsä meille; kertoa mitä tai miten hän voisi jatkossa tehdä tai toimia paremmin. Key note-esitys oli itselleni erittäin mielenkiintoista tietoa sisältävä, jota aion hyödyntää liiketoiminnassani. Uusia opetusmetodeja sain kerrytettyä mukavasti, kuinka pitää mielenkiintoisena esityksen ilman että ottaa käyttöön tekemistä edellyttäviä harjoitteita ja kuinka mielenkiintoisilla esimerkeillä saa heterogeenisen kuulijakunnan sitoutumaan esitykseen. Odotan innolla pääseväni hyödyntämään, kokeilemaan ja kehittämään mm. aloituksia ja lopetuksia syksyn valmennuksissani.

*Psykodynaaminen oppimisteoria käsittelee ihmisen mieltä ja sen toiminnan ymmärtämistä, purkamista ikään kuin selkokielelle. Tämä oppimisteoria yhdistää tietoisen mielen ja alitajunnan, tunteet ja kehon, koostaakseen niistä vuorovaikutteisen kokonaisuuden, jossa ajatuksena on että ihminen on avoin ja valmis uudistamaan itseään ja oppimaansa. Ihminen hakee luontaisesti tasapainoa toimintaansa, pois kivusta kohti mielihyvää ja on mielihyvän saadakseen valmis tekemään myös välttämättömiä, ei niin miellyttäviä asioita, jotka tietoinen mieli määrittelee olennaiseksi osaksi matkalla tasapainoon ja mielihyvään.

Lähteet:

Eduflow2016 -seminaari 11.8.2016, Margarita Quihuis, Stanford University

IHMISMIELEN TOIMINTAA YMMÄRTÄVÄ STRATEGIA – Psykodynaaminen, systeeminen ja kokemuksellinen oppimisen teoria henkilöstön työhyvinvoinnin palveluksessa. Marianne Tensing & Leena Kultalahti  http://www.metanoia.fi/wp/wp-content/uploads/2012/08/IHMISMIELEN-TOIMINTAA-YMMÄRTÄVÄ-STRATEGIA-–-Psykodynaaminen.pdf

Työelämälähtöisen koulutuksen pohdintaa

Itselleni työelämälähtöinen koulutus ja oppiminen ovat mielenkiintoisia aiheita ja niistä uutisoitiin tutkimusjaksoni (touko-kesäkuun vaihde) aikana kiitettävästi. Seurantajaksoon sisältyi  asiaa oppisopimuskoulutuksesta, yrittäjyyteen kannustamisesta menestyvien yrittäjien kautta niin opiskelijoille kuin opettajille, lisäksi uutisoitiin uusista ammateista, ammatillisen koulutuksen reformista ja omaehtoisesta opiskelun mahdollisuuksista. Mielestäni nämä uutisoinnit linkittyvät kaikki suveneeristi tulevaisuuden työelämään, jonka pohjalta lähdin analysoimaan ja tarkastelemaan tätä osiota lähemmin.

Onko oppisopimusmalli sellaisenaan tullut tiensä päähän?

Nykyisellään oppisopimuskoulutusmalli ei kohtaa tämän päivän työnantajaa, ja yritykset eivät ole valmiita panostamaan nuoren kouluttamiseen ammattiin ja toimimaan kasvatuksellisena ohjaajana. Kolmen vuoden sitoutuminen työntekijään koetaan liian suureksi riskiksi, eritoten talouden taantumavaiheessa. Työntekijästä kertyviä kustannuksia on helpotettu tukien muodossa jopa puolet, mutta sekään ei ole kasvattanut kynnystä palkata oppisopimuksella työntekijää. 

2018 mahdollisesti voimaan astuvalla 

koulutussopimuksella pyrittäisiin helpottamaan kynnystä palkata työntekijä oppisopimuksella. Koulutussopimuksen avulla olisi mahdollista kokeilla henkilön soveltuvuutta niin työnantajan kuin työntekijän puoleltakin, eli onko ala ja/tai henkilö soveltuva yritykseen tai tehtävään. Kun henkilö on todennettu soveltuvaksi koulutussopimuksen myötä, voidaan laatia oppisopimus jonka myötä työntekijä saisi myös palkkaa. Koulutussopimuksien kautta olisi mahdollista madaltaa kynnystä työllistymiseen,  jotta yrityksillä ei olisi niin suurta riskiä päästä eroon soveltumattomasta työntekijästä. Koulutussopimus mahdollistaisi ensi alkuun palkattoman aloitusjakson, jossa sekä työntekijä että työnantaja voisivat todeta soveltuvuuden ja sen jälkeen käynnistää oppisopimuksen, josta maksetaan palkkaa, ja jossa olisi edelleen neljän kuukauden koeaika jona aikana kumpikin osapuoli voisi päättää sopimuksen. Nykyisellään oppisopimuksen purku noudattelee pääosiltaan työnlainsäädäntöä, joskin kolmen vuoden määräaikaisuus on pitkä aika, jossa yrityksen tilanne voi muuttua radikaalistikin.

Mistä tulevat tulevaisuuden yrittäjämiljonäärit?

Kansainvälistä liiketaloutta opiskeleville nuorille, lukiolaisille tuotetaan start-up-yrittämisen ja menestyksen oppeja. Yrittäjyyttä, työelämätietoutta ja toimintaa laajennetaan opetusohjelmiin ja sen seurauksena erilaisia yhteistyökuvioita toteutetaan opiskelijoiden kansallisen ja kansainvälisen liiketaloustiedon osalta. Lauttasaaren lukiossa luennoi menestyneitä start-up yrittäjiä, jotka kertovat best practise –toteutuksia sekä vastaan tulleita sudenkuoppia. Liiketalous tulee vahvemmin ja laajemmin eri koulutuslaitoksiin, sillä myös opettajia koulutetaan yrittäjyyteen Suomen Yrittäjien hankkeessa. Hankkeen toteutumisen mahdollisti lääkintöneuvos Sakari Alhopuron tekemä lahjoitus.  Sakari Alhopuro kertoo kokevansa ”että Suomi tarvitsee nyt kipeästi uusia yrityksiä ja työpaikkoja, jota opettajien yrittäjyyteen tukevan koulutusmallien avulla on mahdollista saavuttaa. ” Keväällä 2016 käynnistynyt valtakunnallinen hanke kestää kolme vuotta ja kaikkiaan on tarkoitus tavoittaa yli 7000 eri alojen opettajaa ja kouluttajaa.  Tähän on varmasti vaikuttanut osaltaan hallituksen ajama työelämälähtöisyys ja työllistymisen tukeminen, jonka pohjalta yrittäjyyttä pyritään tukemaan eri keinoin ja välinein. Joskin painotuksien muuttuessa, byrokratia aiheuttaa hämmennystä ja sekaannuksia. Lisäksi perustoimentulon poistuminen laimentaa haluja testata omia kykyjään yrittäjänä. Harvalla on uskallusta ja mahdollisuutta heittäytyä tyhjän päälle, mikäli tulokset eivät alun jälkeen ole positiiviset ja kasvunäkymät hyviä. Hyviä kehitysajatuksia on muuttaa ns. nykyinen työttömyysetuus starttirahan korvikkeeksi, joka mahdollistaisi yrityksen liiketoiminnan käynnistämisen ilman pelkoa toimeentulosta.

Omaehtoinen koulutus kiinnostaa, mutta kenellä on siihen varaa? 

Valmentaessani asiakkaitani joista useat ovat pitkäaikaistyöttöminä, olemme usein havainneet että omaehtoiseen koulutukseen pääsy on tehty hankalaksi, vaikka työttömänä käytetty aika olisi omiaan kasvattamaan henkilön osaamista ja tarvittaessa hankkimaan uudenlaisia taitoja työllistyäkseen. Hakeutuminen omaehtoiseen opiskeluun edellyttää te-toimiston päätöstä opintojen soveltuvuudesta työttömän henkilön työllistymisen parantamiseksi.  TE-toimiston päätökset tukeutuvat lakiin ja osissa kohdin harkinnan varaisuuteen. Tämä mahdollistaa eriarvoisen kohtelun, riippuen siitä kuka ja miten hakemusta lukee. Tutkintoonjohtavia koulutuksia ei välttämättä puolleta, jonka johdosta henkilö ei voi aloittaa omaehtoista opiskelua työttömyysetuudella, vaan hänen katsotaan olevan mahdollista työllistyä esim. toisella alalla. Tämä aiheuttaa pahimmillaan usean kuukauden viiveitä, koska henkilö harvemmin työllistyy tehtäviin joihin ei koe mielenkiintoa, vaan jatkaa työttömyysetuudella koulutusmahdollisuuksien kartoitusta. Toki äärilaidat korostuvat tässäkin, sillä keskiarvoisesti henkilöt itse löytävät oman (uuden?) alansa ilman suuria yli- tai alilyöntejä. Mielestäni suuri merkitys on henkilön arvostamisessa, jos hän itse arvostaa osaamistaan yleensä muutkin niin tekevät ja päinvastoin. 

Jos omaehtoiseen koulutukseen pääseminen on nyt haasteellista niin miten käy...

tulevan suuren mullistuksen eli ammatillisen koulutuksen reformin myötä, kun koulutuksia ja siihen varattuja rahoja siirtyy työ- ja elinkeinoministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön? Vuonna 2018 opetusministeriön vastuulle siirtyvät toisen ja korkea-asteen koko tutkintoon sekä tutkinnon osiin johtava koulutus, osa tutkintoon johtamattomasta ammatillisesti suuntautuneesta koulutuksesta, aikuisten perusopetus sekä maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus. Kotoutus- ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta jäävät ELY-keskuksille. Siirtymät ovat aiheuttaneet viiveitä ja hankaluuksia sekä aikuiskoulutuskeskuksille että koulutukseen hakeutuville. Tällä hetkellä ajantasaista ohjeistusta ei ole kuinka menetellään sellaisten koulutuksien osalta jotka alkavat vuonna 2016 tai 2017 jatkuvat vuoden 2018 puolelle. Näin ollen pidempiä koulutuksia, kuten lähihoitajan perustutkintoa ei hankita ennen kuin byrokratia on saatu selvennettyä ja kuinka koulutuksen loppurahoitus järjestetään. Pitkittyessään tämä saattaa aiheuttaa vajeen aloilla jossa on pulaa täsmäkoulutetusta työvoimasta. Vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi mietitään kummassakin ministeriössä. Viime vuonna työvoimakoulutuksiin oli yli 90000 hakijaa, joista noin 70% sai koulutuspaikan.  Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on hieno asia,  että valtaosa hakijoista pääsee kuitenkin koulutukseen. Tämä aiheuttanee monia sekaannuksia, järjestelyjä ja lainsäädännöllisiä muutoksia, että koulutukseen määräytyvät rahat pystytään kohdistamaan oikea-aikaisesti ilman pitkiä katkoksia.

Uudet ammatit tulevat, tiedätkö sinä mikä on palvelumuotoilija?

Palvelumuotoilijan ammatti on konkreettinen esimerkki rakennemuutoksesta, jossa tämän päivän työelämässä eletään. Palveluiden muotoilun parissa työskentelevien osuus tulee kasvamaan merkittäväksi ja olennaista alalle on aiemmin ollut, että tehtäviä on opittu tekemällä ei juurikaan kouluttautumalla. Nykyään koulutusta tarjotaan sekä yliopistojen ja amk-koulutuksien muodossa. Palvelumuotoilussa asiakaskokemuksen merkitys on toiminnan lähtökohta. Työ sisältää palveluiden suunnittelua ja kehittämistä tehokkaammaksi niin liiketaloudellisesti kuin toiminnallisesti sekä asiakkaan että henkilökunnan kannalta. Ammattitaitoinen palvelumuotoilija yhdistää laaja-alaisesti luovaa ongelmanratkaisua sekä aiempaa osaamista asiakaslähtöiseksi kokemukseksi. Näitä tehtäviä ei ole helppo ulkoistaa koneille tai halvempiin tuotantomaihin, jonka pohjalta palvelumuotoilijat ja muut uudet 2000-luvun ammatit tulevat yleistymään ja niistä voisi löytyä menestys taantumaan. Tämän artikkelin luettuani koin ahaa-elämyksen, sillä havaitsin itsekin kuuluvani palvelumuotoilijoiden joukkoon, sillä asiakaskokemuksen merkityksen kehittäminen eri toimialojen yrityksissä on tuottamaani palvelua. Uusien ammattien syntyminen on kiihtynyt entisestään ja koulutuslaitosten tuleekin olla hereillä muutoksissa ja kehittyvissä opiskelumalleissa ja metodeissa. Yhtenä esimerkkinä nostaisin esiin uravalmentajan/-ohjaajan tai some managerin ammatit, joita ei vielä viisitoista vuotta sitten juurikaan löytynyt.  Moni tekee kyseisiä tehtäviä oman työnsä ohella, ilman varsinaista koulutusta, tekemällä on opeteltu. Koulutus esim. uravalmentajaksi voi olla hyvinkin kirjava,  yhtenä vaihtoehtona voi toimia työvalmentajan erikoisammattitutkinto, joka käynnistyi vuonna 2011 laadituilla tutkinnon perusteilla. Ensimmäiset työvalmentajan koulutukset käynnistyivät vuoden 2012 alussa. Koulutuslaitoksien sopeutuvuus muutoksiin määrittää loppukädessä sen menestyksen, eritoten rahoituksen kaventuessa entisestään lähivuosien aikana. 

Miten opetus ja koulutustaso voitaisiin säilyttää ajan tasaisena ja keihäänkärkenä tulevaisuuden menestykseen niin yksittäisen henkilön kuin koko maan kannalta? 

Olisiko mahdollista kehittää erilaisia opetusmalleja ja toimintoja, kuin nykyisen kaltainen opettaminen?

Keskuspuiston ammattiopistoon tutustuminen

1. Opetuksen havainnointi ja Keskuspuistoon tutustuminen 9.6.2016

Keskuspuiston ammattiopisto on toisen asteen ammatillinen erityisoppilaitos ja erityisopetuksen kehittämiskeskus. Koulutukset on tarkoitettu ensisijaisesti alle 25-vuotiaille henkilöille, jotka tarvitsevat opinnoissaan ja työllistymisessään erityisopetusta, yksilöllistä tukea ja ohjausta. 

Keskuspuistossa jokaisella opiskelijalla on erityisen tuen peruste, jotta pääsee heillä opiskelemaan. Aikuiskoulutuksen puolella voi opiskella ilman eritystuen tarvetta, tosin tällä hetkellä on hankala päästä sisään, koska erityisen tuen perusteella hakeutuvia on paljon ja heillä on etusija. Keskuspuisto on Suomen toiseksi suurin erityistuen tarpeisia opettavia oppilaitoksia johon pääsimme tutustumaan kollegani Sara Tolamon sekä koulutuspäällikkö Mari Linnan ohjaamina.

Keskuspuistossa voi suorittaa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.

Keskuspuistossa opiskellaan pääosin VOS-rahoitteisesti, jolloin perustutkinnoissa valtion rahoitus on 100% ja lisäkoulutuksessa valtion rahoitus on 85%.

Perehdyimme NAO-rahoitusmuotoon, joka on 20-29-vuotiaille henkilöille joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. HUOM! Lukio katsotaan tässä tutkinnoksi. Tämä rahoitusmuoto on voimassa 2016 loppuun, ja tänä vuonna käynnistyneet koulutukset on mahdollista saada NAO-rahoitus vuoden 2018 loppuun. 

Tällä hetkellä heillä on valmistavassa koulutuksessa, eli VALMAssa n. 400 opiskelijaa. VALMAssa opiskelijat ovat tyypillisesti sellaisia jotka tulevat suoraan perusopetuksesta, ja joilla tulevaisuus on vielä hakusessa. Heille etsitään soveltuva koulutuspolku, erityisopetuksen perusteen ollessa taustalla. Opiskelijalla ei välttämättä ole tavoitetta mihin edetä, tai tavoite on olemassa, mutta se ei ole realistinen saavuttaa joko fyysisestä tai henkisestä rajoitteesta, jolloin heille etsitään vaihtoehtoinen, oma yksilöllinen polku. Koulutukseen valitaan ensisijaisesti alle 25-vuotiaita. Koulutus on 60 osaamispistettä ja kestää n. vuoden. 

 

TELMA-koulutus vahvistaa arkielämään taitoja, ja siinä koetetaan löytää polkuja työelämään. Tämä koulutus on ensisijaisesti alle 25-vuotiaille erityistä tukea tarvitseville henkilöille suunnattu. esim. asperger-henkilöt. Koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä, ja kesto yksilöllinen 1-3 vuotta. TELMA -koulutuksen jälkeen on mahdollista suorittaa jonkin tutkinnon yksittäinen osa, joka kykenee työllistämään opiskelijan. Catering perustutkinnosta kahvilapalvelut ja pikaruokapalvelut tutkinnon osat työllistävät hyvin opiskelijoita. Työssäoppimiseen tuodaan paljon teoriaa, eli miksi tehdään asioita, ei niinkään opiskella luokkaopetusmuotoisesti esim. lakiin liittyen.

Koulutuksiin on jatkuva haku kuukausittain. Päästäkseen opiskelijaksi Keskuspuistoon, tarvitaan lääkärin b-lausunto, lisäksi kaikki hakijat kutsutaan henkilökohtaiseen haastatteluun ja hakutilanteessa tehdään oppimisvalmiuskartoitus, jossa käsitellään mm. sora- lainsäädäntö "soveltumattomuuteen ratkaisuja" eli asiakas- tai potilasturvallisuus edellyttää tiettyjä asioita, esim.  terveydentila, rikostausta, jotka tulee huomioida valitessa opiskelijoita.

Itselleni oli oivaltavaa päästä kiertämään oikeissa opiskeluympäristöissä sekä tutustua ohjaaviin opettajiin, esim. keittiötyöskentelyn, autokorjaamon sekä metalli- ja hitsaustyöpajalla. Saimme kuulla oppimishaasteista erityisen tuen tarvitsevilla sekä heidän tulevaisuuden näkymiä. Oli miellyttävä havaita, että ryhmäkoot ovat yleensä alle 10 henkilöä, joka mahdollistaa syvemmän oppimisen ja ohjauksen.

Keittiöalan ammattilainen 

 

Korjaamolla korjataan autosi oppilaiden
toimesta laadukkaasti osaavan opettajan johdolla.

Työnäyte: työkalupakki

 

Työnäytteinä toteutetut potkukelkka ja potkulauta, joita voi myös ostaa oppilaitoksen kahvilan myyntipisteestä.

Työntömastotrukilla kuormalavat nousevat korkeuksiin.

Olen ohjannut aiemmin asiakkaitani opiskelemaan Keskuspuistoon, mutta ehdottomasti tulen suosittelemaan heitä laajemmin, nyt kun olen itse konkreettisesti nähnyt minkälaista tukea he tarjoavat oppimiseen, sekä onnistuvat menestyksekkäästi motivoimaan opiskelijoita opiskelemaan ja saavuttamaan oman asemansa yhteiskunnassamme, joka rakentuu pitkälti sen mukaan että jokaisen pitää tehdä oma osuutensa, huolimatta henkilön rajallisuuksista.